Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Länkipohjan kasvatti kirjoittaa vuodesta 1918 ja isoisänsä matkasta kotikylänsä verilöylystä Tampereen taisteluun – "Nyt tunnen historiani ja paremmin myös itseni"

Isoisä oli huonossa kunnossa, kun hän palasi vankileiriltä. Sen enempää eivät sukulaiset, eivätkä kyläläiset osanneet kertoa isoisästä ja vuoden 1918 tapahtumista. Muusikko ja kirjailija Vesa "V.A." Virtanen halusi kuitenkin saada tietää Antero Hietamäen ja kotikylänsä Länkipohjan vaietun tarinan. Matka suuntautui Hämeenlinnan kansallisarkistoon, missä Virtanen sai eteensä laatikon. Se oli täynnä längelmäkeläisten punakaartilaisten kortteja. Isoisän kortti oli poikkeuksellisen täynnä tekstiä. Kuulustelupöytäkirjoista selvisi, mistä isoisää oli syytetty ja missä hän oli palvellut. Hetki oli pysäyttävä. –Aseryöstäjä, ryhmänjohtamista sekä taisteluja eri rintamilla. Hän oli ilmeisen sanavalmis nuorukainen, koska oli onnistunut puhumaan itsensä hengissä ulos oikeudenkäynnistä, Virtanen kertoo. Nyt Antero Hietamäki on myös pienoisromaanin päähenkilö. Isoisä kuin Akseli Koskela Vuoden kestäneen taustatyön ja kirjoittamisen jälkeen Virtasen omakustanteena julkaistu Länkipohjasta Tampereelle -romaani on valmis. Työ vaati lukuisia käyntejä eri arkistoissa ja kirjastoissa sekä internetin kaivelua. Valmiissa teoksessa fakta ja fiktio kulkevat rinnan. Virtanen uskoo, että fiktiolla historiallisten yksityiskohtien ympärille voi luoda jännitteen ja kulman, mitä pelkkä tietokirja ei välttämättä tavoittaisi. Niinpä tapahtumapaikat, tapahtumat ja henkilöt ovat todellisia. Kaikkea Virtanen ei kuitenkaan löytänyt arkistosta. –En ole koskaan tavannut isoisääni ja olen joutunut peilaamaan itseäni hänen saappaisiin. Isoisä kuoli 1960-luvulla, Virtanen syntyi vuonna 1980. Virtanen vertaa Antero Hietamäkeä Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian Akseli Koskelaan. Myös isoisä oli torpparin poika ja aktiivinen työväenyhdistysläinen. Vaikka on tarinoilla Virtasen mielestä muutakin yhteistä. –Epäilemättä Väinö Linna onkin poiminut tarinaansa tapahtumia Länkipohjasta. Tarinat ovat kulkeutuneet siellä palvelleen urjalalaiskomppanian mukana hänen kotikulmilleen. Länkipohja ja vuosi 1918 aiheina jo aiemmin Pienoisromaaninsa kaikki tapahtumapaikat ovat Virtaselle entuudestaan tuttuja. Onhan myös hänen oma matkansa kulkenut Länkipohjasta Tampereelle. Virtanen kasvoi Länkipohjassa, kävi lukionsa Jämsässä ja opiskeli Tampereella. Länkipohjasta Tampereelle -teosta Virtanen on kirjoittanut siellä, minne tarinan tapahtumatkin sijoittuvat. Länkipohjan Hirsikankaanmäellä, Tampereen keskustorilla ja Pispalan pyykkipuistossa. Suurin osa tekstistä on syntynyt työhuoneella Tampereen Viinikassa. Sieltä avautuu näkymä Kalevankankaalle, missä käytiin verisen kiirastorstain suurtaistelu maaliskuussa 1918. –Olen huomattavasti suvaitsevaisempi kuin ennen tätä kirjoitusmatkaa. Nyt tunnen historiani ja paremmin myös itseni. Jo ennen tuoretta romaaniaan, Virtanen on työskennellyt sisällissota-aiheen parissa. Viime vuonna häneltä ilmestyi Länkipohjan taistelusta kertova Länkipohja 1918 -kappale . Virtanen kertoi tuolloin, että haluaa avata kappaleellaan vaikenemisen kulttuuria . Isoisän tarina kesäteatterilavalle Virtaselle musiikki ja kirjoittaminen kulkevat käsi kädessä, eikä hän halua valita toista ylitse toisen. Molemmat ovat tärkeitä. –Mutta kirjoittaminen on omalla tavallaan antoisampaa. Omaa musiikkia Virtanen on tehnyt kahden vuotta ja hänen Päivitetty unelma -niminen EP:nsä ilmestyi keväällä 2017. Esikoiskirja, Länkipohjaan sijoittuva Viimeinen kesä -rikosromaani, ilmestyi aiemmin tänä vuonna. Nyt työn alla on jatkoa Antero Hietamäen ja Länkipohjan sisällissodan jälkeiseen tarinaan. –Kuinka kansalaisluottamuksen menettänyt kapinallinen nousi lopulta pienviljelijäyhdistyksestä Längelmäen kunnanvaltuuston pitkäaikaisimmaksi puheenjohtajaksi, Virtanen kuvailee. Länkipohja-romaanien pohjalta Virtanen työstää myös kesäteatterimusikaalia. Ensi kesäksi Länkipohjan Oinasniemeen. V.A. Virtasen Länkipohjasta Tampereelle -pienoisromaanin julkistamistilaisuus lauantaina 27.10.2018 Länkipohjan kylätilassa kello 17 alkaen.