Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tatamille lääkärin määräyksestä: Lasten painitreeneissä opetellaan käsivarsiheittoja ja puolinelsoneita – "Aina ei edes ehditä painia"

Kauppakujalle kuuluu iloisia kiljahduksia tiiliseinän uumenista. Kovat bileet Bar Montussa? Ehei. Jämsänkosken Jyryn painitreenit ovat käynnissä Montun yläpuolella. Hämmästys on suuri, kun astun portaat alas salille. Molskia kurittaa ainoastaan kaksi poikaa. Vilkasta poikaa, oletan. Koulujen syysloma näkyy Jyryn treeneissä, sillä normaalina maanantaina painiotteita harjoittelee noin 20 alle 12-vuotiasta lasta. Vanhemmille painijoille tarkoitetut treenit pidetään keskiviikkona. –Lapsia käy paljon, mutta kaikki eivät pääse aina samaan aikaan, painivalmentaja Pekka Koljander kertoo. Kuinkahan kova haaste Koljanderilla on, kun sali on täynnä kasvavia nuoria? Kahdestakin innokkaasta lähtee reippaasti meteliä. –Välillä minulta kyllä lähtee ääni, mies nauraa. Tehokasta liikettä lapsille Paini. Tuo karskien suomalaisten laji, jossa korvat kieputetaan rusetille ja voimia uhkuvat urheilijat selättävät toisiaan tantereeseen. Aivan tällä tasolla kreikkalais-roomalaista painia ei Jämsässä harrasteta, sillä kaupungissa ei tiettävästi ole tällä hetkellä yhtään kilpailevaa urheilijaa. –Mennään kuntoilupohjalla. Lapsille ei aseteta korkeita tavoitteita. Tärkeintä on, että he oppivat liikkumaan. Jyryn treeneihin otetaan uusia koko ajan. Valmentajan mukaan osa kokeilee lajia, osa innostuu pidemmäksi ajaksi. Paini on edullinen harrastus, sillä Jyryn jäsenmaksu on 10 euroa kaudessa, joka kattaa ohjatut harjoitukset. Paita, verkkarit ja liukuestesukat riittävät vaatetukseksi. –Aloitetaan turvallisista ja helpoista liikkeistä. Jokaista paria täytyy ohjata kädestä pitäen. Painitreeni tulee siinä sivussa Maanantain treenit kestävät 1,5 tuntia. Tässä ajassa ehtii lämmitellä, riehua, pelata polttopalloa ja tehdä kuperkeikkoja sekä heittää kärrynpyöriä. Siinä sivussa painitaan vähän ja opetellaan uusia liikkeitä. –Lapsille tämä on paljon muutakin kuin painia, aina ei edes ehditä painia. Paini sopii tukiharrastuksena kaikkeen urheiluun. Lajissa kehittyy koordinaatio, tasapaino ja liikkuvuus. –Kerran lääkärikin määräsi yhden pojan painiharjoituksiin, kun hän kompasteli niin paljon, Koljander naurahtaa. Hän sanoo, että kehonhallinnan treenaaminen sopii erityisesti kasvavalle lapselle, niin pojalle kuin tytöillekin. Valmentaja ohjaa rakkaudesta lajiin Painitreenejä vetävä Pekka Koljander innostui itse lajista nuorena poikana. Aluksi hän meni salille kavereiden mukana, mutta kun muut lopettivat, hän jatkoi. Intohimo painiin oli syttynyt. Koljander kilpaili kansallisella tasolla, ja hän kuului myös nuorten olympiavalmennettaviin, kunnes olkapään rikkoutuminen esti suuremman menestyksen. Mies on valmentanut painia yli 30 vuotta – vain rakkaudesta lajiin. Itse asiassa hän maksaa jäsenmaksun verran siitä, että saa valmentaa. –Tässä saa itsellekin samalla vähän treeniä. Painin harrastaminen Jämsässä olisi jo loppunut, jos en näitä vetäisi, hän toteaa. Miten käy harjoitustilan? Jyryn toiminta on pientä, mutta aktiivista. Suurin pelko jäsenillä on tällä hetkellä se, miten harrastustilan kanssa käy. Seuran puheenjohtaja Mika Jokinen kertoo, että Ilveslinnan sulkeuduttua painijat jäivät ilman tiloja. –Kaupungilla ei ollut tarjota sopivaa tilaa meille. Pääsimme tähän sillä sopimuksella, että jos tähän joku tulee, niin me lähdemme pois. Yksityisen tilan omistaja toivoo, että noin 400 neliömetrin tila saataisiin kokonaan käyttöön. Painijat tarvitsevat tilasta vain pienen osan. –Tänne mahtuisi muitakin harrastajia. Tässä on hyvää monitoimitilaa, Jokinen toteaa. Jokinen ja Koljander harmittelevat myös muiden seurojen tilannetta. Jämsän vanhalla lukiolla treenaa vielä usean seuran väkeä, mutta ensi keväänä hekin joutuvat poistumaan sieltä. –Se on harmi, että kaupunki lupaa ilmaiset salivuorot, mutta sillä ei ole antaa tiloja, Koljander sanoo. –Tämä olisi loistava paikka, jos saisimme jäädä tähän. Mihin me kaikki mennään, jos tämä tila vuokrataan? Jokinen pohtii. Jyryn väki pelkää, että lasten painiharrastus loppuu, jos vanhemmat joutuvat kuskaamaan jälkikasvuaan esimerkiksi toiseen kaupunkiin. Aiheena puolinelson vääntö Alkulämmittely on ohi ja treeni voi alkaa. 5-vuotias Matias Toljander ja 8-vuotias Miro Moskari kättelevät toisiaan ja asettuvat pystypainiin tatamille. Kolmen painierän jälkeen on aika oppia uusi liike: puolinelson vääntö. Kokonelson on vielä lapsilta kielletty.