Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Kolmipäiväinen piispantarkastus alkoi Jämsässä – Piispa Matti Repo: "Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat ilman muuta Tampereen hiippakuntaan"

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on vahvasti sitä mieltä, että Jämsän ja Kuhmoisten seurakunnan paikka on jatkossakin Tampereen hiippakunnassa. –Suunnitelma hiippakuntarajan siirtämisestä maakuntarajan mukaan on ihan ennenaikainen. Nyt, kun maakunta- ja sote-uudistus kaatui, niin siinä ei pitäisi kirkon lähteä etukenossa tekemään muutoksia. Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat ilman muuta Tampereen hiippakuntaan myös maantieteellisesti, kun ne ovat Päijänteen Tampereen puolen. Olisi outoa liittää ne tuolle puolen, piispantarkastuksen perjantaina Jämsässä aloittanut Repo kommentoi. Hiippakunnan muutos on ollut paljon esillä etenkin Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakunnassa, jossa on väläytelty jopa Hollolan seurakunnasta eroamista, jos hiippakunta vaihtuu Tampereesta Mikkeliin. Seurakunnat osa suurta kokonaisuutta Noin kymmenen vuoden välein tapahtuvaan piispantarkastukseen eli visitaatioon on valmistauduttu Jämsän seurakunnassa jo vuoden verran. Itse vierailu kestää kolme päivää, ja sen aikana piispa seurueineen tekee muun muassa yritysvierailuja, pitää messun ja tutustuu seurakunnan työyhteisöön. Visitaatio alkoi brunssilla Särkisaaren leirikeskuksessa, johon oli kutsuttu vieraita niin seurakunnasta kuin sen yhteistyökumppaneista. Myös Jämsän Seutu oli kutsuttu. –Piispantarkastus on olemassa sitä varten, että jokainen seurakunta tulee selvästi liitetyksi suurempaan kokonaisuuteen. Seurakunnan pitää kokea olevansa osa suurta kokonaisuutta, Repo kuvailee. Revon mielestä seurakunnan rooli ja toiminta isoissa ja pienissä kaupungeissa on rungoltaan samanlaista jumalanpalveluksineen ja toimituksineen, mutta painotukset voivat vaihdella. –Maaseudulla yhteistyö voi olla perinteisemmän oloista ja luontevampaakin kuin kaupungissa. Myös seurakuntalaisten keski-ikä voi olla korkeampi. Piispa toivoo, että visitaatio vahvistaa Jämsän seurakunnan ajatusta siitä, miten suuri tehtävä sillä on kaupungin ihmisten kanssa. Ajattelevatko ihmiset elämää oman itsensä ulkopuolella? Tuoreen, suomalaisten uskonnollisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan ihmisten suhde uskontoon on muuttumassa. Repo toteaa, että tutkimuksessa tuli ilmi etenkin se, että ihmiset eivät ole luopuneet uskosta, vaan heille on tullut vaihtoehtoisia uskonnollisuuden muotoja. –Ei puhuta hengellisyydestä vaan henkisyydestä. Ihmiset ovat uskonnollisesti liikkuvaisempia ja herkempiä. He eivät enää pysy vakaasti samassa. Piispa pohtii, miten elämässä voisi ylipäätään saada ihmisen ajattelemaan pitkäjänteisesti? –Ei mietittäisi sitä, miten minä ehdin kehittyä elämässä vaan sitä, millaisessa Suomessa haluan lastenlapseni elävän. Miten ihmiselle saisi syntymään oman elämän ylittävää näkökulmaa siitä, että kun hän liittyy sukupolvien ketjuun, hän ei ole se ketjun viimeinen ja paras lenkki. Hän on yhtä harmaa kuin muutkin ja luo tulevaisuutta tuleville polville. Se, miten seurakunta saisi houkuteltua nuoria lisää joukkoonsa, on kysymys, mihin Revolla ei ole helppoa vastausta. –Ihmisten painotukset saattavat olla sellaisia, että he haluavat ehtiä kokea asiat itse, ettei tarvitse katua. Löytyykö ihmisiltä kiinnostusta ajatella elämää itsensä ulkopuolella? Ihmisetkin kaipaavat seiniä Seurakuntien vähenevä jäsenmäärä ja tiukka taloustilanne puhuttavat joka puolella. Säästöjä pitäisi löytyä, mutta mistä pitäisi säästää? –On vaikea osoittaa tiettyä säästökohdetta, sillä kaikki, mitä on joskus aloitettu, on aloitettu hyvillä perusteilla. Repo muistuttaa, että koko sotien jälkeinen Suomi oli kirkollisestikin ajateltuna laajentamisen ja rakentamisen aikaa. Virkoja ja kouluttavia laitoksia perustettiin, rakennettiin toimitiloja ja seurakuntia jaettiin pienempiin. –Kaikista näistä joudutaan pikkuhiljaa tulemaan takaisin. Liitetään pienempiä yksikköjä suurempiin, kuten täällä Jämsässä on tehty. Kiinteistöjä on vähennetty Jämsässäkin. Vaikea sanoa, mistä pitäisi vähentää. Hyviä ideoita otetaan vastaan. Repo toteaa, että on helppoa sanoa, että säästöt pitäisi tehdä ennemmin tiloista kuin työntekijöistä, mutta työntekijätkin tarvitsevat tiloja. –Me emme ole seiniä vaan ihmisiä varten olemassa, mutta ihmisetkin kaipaavat seiniä. Edit: 17.3.2019 klo 10.20 korjattu tieto kuinka usein piispan tarkastus tehdään.