Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jämsässä painitaan samojen haasteiden kanssa kuin muuallakin – Vienti vetää, osaavista työntekijöitä on pula

Teollisuuden hyvä vire valaisee elinkeinoelämän tilannetta Keski-Suomessa. Vienti kasvaa maakunnassa enemmän kuin muualla Suomessa, ja Jämsänkin tilanteesta voidaan olla myönteisellä mielellä. Uusin Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät -raportti kertoo, että Jämsässä liikevaihdot kasvoivat teollisuusvetoisesti 7,8 prosenttia vuoden aikana. Toisaalta Keski-Suomen liiton viimeisimmässä aikajanassa kerrotaan, että Jämsässä oli liikevaihdon kasvua 1,5 prosenttia alkuvuonna. Aikajanalla näkyy, että Jämsässä kasvu oli vahvinta vuoden 2011 aikana. Neljä vuotta sitten oltiin matalalla, mutta sen jälkeen nousu on ollut suhteellisen tasaista. –Mennään maltillisesti, mutta positiivisesti eteenpäin. Täytyy muistaa, että näitä lukuja tarkastellaan kuitenkin aina kvartaaleittain. Ajattelen Jämsän tilannetta hyvinkin positiivisesti, toteaa Jämsän kaupungin kehittämisyhtiö Jämsekin toimitusjohtaja Ulla Haggrén . Haggrén iloitsee etenkin siitä, että kehitysnäkymät Jämsän seudulla ovat paljon positiivisemmat kuin muutama vuosi sitten. Äänekosken seutu porskuttaa biotuotetehtaan siivittämänä 16,9 prosentin vauhdissa, kun koko Keski-Suomessa prosenttilukema on 4,8 plussaa. Viennissä isoin veturi maakunnassa on jyväskyläläinen Valmet, mutta Jämsässä vaikuttavalla UPM:llä on oma sanansa sanottavanaan, kuten myös Metsä Groupilla Äänekoskella. Jämsässä UPM on tekemässä useiden miljoonien eurojen investointia Jämsänkosken paperitehtaalla, ja UPM on Jämsässä myös vahva työllistäjä, sillä yritys tulee kouluttamaan oppisopimuksella noin 70 henkilöä omiin tarpeisiinsa. Osaavaa työvoimaa etsitään Haasteita kuitenkin löytyy. Sekä Haggrén että Keski-Suomen ely-keskuksen strategiapäällikkö Eija Heinonen toteavat, että osaavan työvoiman saatavuus on tällä hetkellä kiven alla. –Tämä ongelma on ihan koko maan laajuinen. Voidaan puhua osaamisen kapeikosta tai rekrytointiongelmista. Aiemmin haaste oli rakennus- ja metsäteollisuudessa, mutta nyt tilanne on laajentunut joka alalle, Heinonen toteaa. Heinosen mukaan tilanteelle on vaikea tehdä mitään. Koulutusta on tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta työelämän vaatimukset ovat muuttuneet lyhyessä ajassa ja työntekijällä pitää olla erilaiset valmiudet nykypäivänä. –Huomioitavaa on, että ennen aikaan koulutettiin isoja massoja samoihin tehtäviin, nykyään räätälöidään enemmän. Onhan se hidasta yrittäjille saada se työvoima, kun joutuu prosessin katsomaan alusta lähtien. Haggrén kertoo, että Jämsässä tehdään paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Opetusta järjestävien tahojen kanssa keskustellaan siitä, mikä on yritysmaailman tarve ja tavoite. Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen tulevan työvoiman kouluttautuminen tapahtuu entistä tiiviimmin yrityksissä. Heinonen ja Haggrén peräänkuuluttavat myös yritysten omaa markkinointiaktiivisuutta. Yritysten pitäisi vieläkin hanakammin tuoda itseään esille eri oppilaitoksissa opiskeleville. Oppisopimuskoulutus on molempien mielestä hyvä keino saada työvoimaa omiin tarpeisiinsa. –Vuoropuhelua pitää käydä koko ajan. Ei sitä varmasti tehdä tarpeeksi, mutta tiedän, että keskustelua käydään tälläkin hetkellä, Haggrén toteaa. Miten tekijät saadaan Jämsään? Keski-Suomen työllisyysasteen nousun oletetaan jatkuvan lähivuodet, mutta osaavan työvoiman saatavuuden koetaan hidastavan yritysten kasvua koko maakunnan alueella. Työvoimaan liittyen esimerkiksi Jämsässä haasteena on, että isoimmat massat sijaitsevat Jyväskylän seudulla. Heinosen mukaan mitä kauemmas maakuntakeskuksesta mennään, sitä suurempi pula osaavista tekijöistä on maakunnan reuna-alueilla. –Liikkuvuutta pitäisi saada lisättyä jollain keinoilla, mutta tietenkin ihmiset valitsevat itse asuinpaikkansa. Monissa kunnissa mietitään, miten muualle kouluttautumaan lähtevät nuoret saadaan takaisin kotipaikkakunnalle.