Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Vastaa lapsen kiukkuun empatialla ja muista kasvatuksessa kehun voima

Säilytä aikuisuus ja ole rauhallinen. Vastaa lapsen aggressioon empatialla. Opeta lapsellekin rauhoittumiskeinoja. Keksikää yhdessä vihanhallintakeinoja. Näitä eväitä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Kauppi tarjoili Jokivarren päiväkodissa järjestetyssä kasvatusillassa vastaukseksi pulmallisiin kasvatustilanteisiin. –Vanhempien on tärkeää ymmärtää, ettei lapsi koe välttämättä kiukkua tai surua samalla tavalla kuin aikuinen. Sen takia tulee helposti väärinymmärryksiä. Uhmakkaalla lapsella on vielä joustamaton mieli, ei hän ole tahallaan hankala ja yritä viedä aikuisen auktoriteettiasemaa. Aikuisen tehtävä onkin yrittää tulkita lapsen todellista tuntemusta ja helpottaa lapsen oloa sanoittamalla tilannetta. Ymmärretyksi tulemisen kautta lapsen tuntemuksille ja tunteille kehittyy merkitys. Se mahdollistaa itsetuntemuksen kehittymisen ja tunteiden säätely tulee mahdolliseksi. –Aikuisen ei kannata tehdä uhmakkaasta käytöksestä valtataistelua, Kauppi vinkkaa. Tunteiden säätelyä helpottaa osaltaan vakaa ja säännönmukainen elämä. Tällöin lapsesta ahdistavilta tuntuvia hankalia tilanteita ei tule niin paljon. Aikuisen tehtävä on yrittää ymmärtää miksi lapsi ei kestä esimerkiksi uusia tilanteita. Tällöin voidaan ajatella, että lapsi ei osaa vielä tätä taitoa, mutta aikuisena voin auttaa häntä. Anna kiukun laantua rauhassa Lapsen kiukunpurkausta on helpompi kestää, kun ymmärtää sen takana olevan tunteen ja pyrkimyksen. Huonon käytöksen takana voi olla ahdistusta, huomion tarvetta, turhautumista, epävarmuutta, huonoa itsetuntoa tai yksinäisyyttä. Pojille aggression haltuun ottaminen on vaikeampaa kuin tytöille. –Lapsi rauhoittuu nopeammin, kun aikuinen pysyy rauhallisena ja osoittaa ymmärtävänsä lapsen kokeman tunteen. Kiukun keskellä ei kannata vedota järkisyihin tai sääntöihin, sillä tällaiset puheet yleensä vain provosoivat lapsen aggressiota. Rangaistuksetkaan eivät auta tilanteessa, sillä niiden kautta lapsi ei opi hallitsemaan tunteitaan. –Kiukun keskellä ihminen on kiihtyneessä tilassa eikä pysty käyttäytymään niin hyvin kuin haluaisi. Tämä pätee niin aikuisiin kuin lapsiinkin. Sen takia kannattaa odottaa tilanteen rauhoittumista, jonka jälkeen toimiva ratkaisu löytyy helpommin. Tilanteen rauhoituttua empatialla on suuri merkitys. Kerro lapsen olevan tärkeä ja rakastettu. Samalla voi käydä läpi toivottua käytöstä. –Ei kannata lähteä siihen kierteeseen, että ajattelee lapsen olevan kuriton ja sättii itseään huonoksi vanhemmaksi. Tällainen vain alkaa syödä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Vanhemmuus on vaikeaa, ja kaikki kokevat epäonnistumisia. Niistä ei kannata soimata itseään. Tärkeintä on aito kiinnostus lapseen. Muista kosketus ja kehut Kauppi korostaa, ettei lapsiperheen elämän tarvitse olla täydellistä. Ristiriitatilanteissa etsityt ratkaisut luovat selviytymiskeinoja myöhempään elämään. –Elämän säröt voivat tuoda enemmän ratkaisun avaimia kuin silkoinen elämä. Lapsen on tärkeää tuntea, että aikuinen auttaa. Vaikeissakin tilanteissa tulee saada hyväksyntää ja silityksen tuomaa lohtua. Pikkuhiljaa lapselle syntyy oivallus, että ristiriitatilanteessakin on mahdollista löytää ratkaisu. Arjessa on hyvä muistaa kehumisen ja kannustamisen merkitys. Huomioi ja vahvista sitä, kun lapsi käyttäytyy oikein. Kosketus lisää kehun voimaa ja samalla rauhoittaa. –Onnen tunne tulee vuorovaikutuksessa koetun ilon kautta. Aiheeseen voi tutustua lisää lataamalla Väestöliiton verkkosivuilta ilmaisen Kiukkukirjan, aggressiokasvattajan käsikirja – vauvasta kouluikään. Kerro omista tunteista ja mielipiteistä. Kuuntele toisen ajatuksia. Ehdota rakentavasti kehitysideoita. Kunnioita toista. Sovi riidat. Älä ristiriitatilanteissakaan pelottele lasta hylkäämisellä. Se aiheuttaa lapselle ison vaaran tunteen. Älä mitätöi sanomalla lasta saamattomaksi tai huonoksi. Älä uhittele, karju tai ärsyynny.