Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Myös vanhemmista on pidettävä huolta

Jämsässä viime aikoina aktivoitunut huoli nuorten suhteista päihteisiin on tervetullut ilmiö. Toivottavaa on, että samalla pystyttäisiin tukemaan vanhempia. Kun vanhemmalle paljastuu, että oma lapsi on alkanut käyttää huumeita, niin tuskinpa vanhemman ensireaktio on se, että hän lähtee kylille käsi pystyssä tästä asiasta ilmoittamaan. Todennäköisesti asiaa yritetään ratkoa ensin perhepiirissä, eikä siitä haluta tehdä numeroa. Vanhempi kokee häpeää, epäonnistumista omassa vanhemmuudessaan. Osa tapauksista saattaa perhepiirissäkin ratketa, mutta läheskään aina siinä ei onnistuta. Todennäköisesti ongelma pahenee, ja epäonnistumisen tunne sen kuin kasvaa. Ovatko vanhemmat tehneet jotain väärin, vai onko nuori tehnyt esimerkiksi kaveripiirin vaikutuksesta omia valintojaan, joissa ei sillä hetkellä ole vanhemmilla osaa eikä arpaa? Avun hakeminen ei aina ole helppoa, ei varsinkaan silloin, jos kokee syyllistävää epäonnistumisen tunnetta. Siinä tilanteessa esimerkiksi viranomaistoimenpiteet voivat tuntua siltä kuin lyötäisiin otsaan leimakirveellä. Näissä hetkissä korostuu vanhemman tukeminen, sen tunteen varmistaminen, että asioiden julkituominen on oikea ratkaisu. Sen päätöksen makustelu voi viedä oman aikansa. Toivottavasti sen päätöksen tueksi vanhemmille on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia keskustella tilanteesta esimerkiksi vertaistuen keinoin, ilman syyllistävää otetta.