Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Syötkö stressiin tai suruun? Näillä vinkeillä taltutat tunnesyömisen

Rankan työpäivän päätteeksi moni suomalainen suuntaa herkkukaapille. Suklaa tai jäätelö tuntuu stressin keskellä ansaitulta. Rasvainen ruoka tai makeat naposteltavat piristävät, kun mieli on maassa ja ulkona yhä pimeämpää. –Ihmisillä paino nousee herkästi pimeään aikaan. Pimeys laskee monilla mielialaa, ruoka taas kohottaa sitä – siispä hoidamme itseämme syömällä. Usein ulkona liikkuminen ja sosiaalinen aktiivisuus vähentyvät syksyn tullen, ja silloin syömisen merkitys mielihyvän lähteenä ja tunteiden säätelyn välineenä korostuu, tiivistää ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta. Ohjaavatko tunteet syömistäsi? Tunnesyömisestä puhutaan silloin, kun tunteita yritetään säädellä syömisen keinoin. Tunnesyömisen ajatellaan usein liittyvän ylipainoon, mutta todellisuudessa se ei ole vain ylipainoisten haaste. Kaikki me syömme joskus tunteisiimme, eikä se aina ole pahasta. Ongelmaksi tunnesyöminen muodostuu, kun siitä tulee lähes ainoa keino säädellä omia tuntemuksia. –Tunnesyömiseen kannattaa puuttua, kun se alkaa haitata fyysistä tai henkistä hyvinvointia. Moni ajattelee, että enhän minä syö tunteisiini, mutta napostelee jatkuvasti stressaantuneena, vaikka ei olisikaan nälkäinen, havainnollistaa Palssa. Palssan mukaan ongelmallista on, jos tiedostaa, ettei ole nälkäinen, mutta jotain on silti ihan pakko saada. –Jos tuntuu, ettei viikonloppu ala ilman pizzaa tai piti syödä järkevästi, mutta tulikin taas syötyä paketillinen keksejä, voi olla kyse tunnesyömisestä. Myös huono ateriarytmi ja jatkuva nälkä voivat ajaa sokeaan mielihalujen seuraamiseen. Siksi tunnesyömisen karistamisen kulmakivi onkin säännöllinen ja riittävä syöminen. 1. Aloita perusasioista. Mielitekoja ilmenee enemmän, kun on syönyt, nukkunut tai liikkunut liian vähän. Meistä kaikista tulee tunnesyöjiä ruokakaupassa väsyneenä ja nälkäisenä harhaillessamme. Säännöllinen ja riittävä ruokailu auttaa pitämään syömisen hallinnassa. 2. Mieti, missä mättää. Tunnesyömisessä on harvemmin todella kyse siitä, että suklaa nyt vain on niin hyvää. Siksi kannattaa pysähtyä pohtimaan, millaista elämää haluaa viettää ja millaista se on nyt. Tylsistynkö töissä tai onko parisuhde koetuksella? Kun arkeen kuuluu mukavaa tekemistä, mielekästä työtä ja toimivia ihmissuhteita, on syömiseen liittyviä mielihalujakin helpompi lähteä työstämään. 3. Pysähdy mieliteon äärelle. Herkkuhimon iskiessä kannattaa pysähtyä kuulostelemaan, miltä kehossa tuntuu. Onko nälkä tai jano, väsyttääkö, onko olo stressaantunut? Mitä todella tarvitsen? Tunnereaktio kestää 90 sekuntia, sen jälkeen tietoinen ajattelu ja omien tekojen harkinta on helpompaa. 4. Riko rutiinit. Annatko itsellesi luvan nauttia ruoasta vain silloin, kun koet raataneesi sen eteen? Kun ruoka toimii jatkuvasti palkintona tai lohdukkeena, syömiseen liittyvä nautinto vähenee. Sen sijaan, että söisit pizzan joka perjantai palkintona rankasta viikosta, mieti, voisiko pizzapäivä olla keskiviikko. Ruoan ei koskaan tarvitse olla palkinto tai lohduttaja, vaan siitä voi iloita ja nauttia tunteista riippumatta.