Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kehittämissuunnitelma on yhdenvertaisuuden asialla: Pienryhmäopetusta ei olla lakkauttamassa – Tukea tarvitsevien lasten opetuksen järjestäminen on herättänyt huolta

Jämsässä on tekeillä kehittämissuunnitelma, joka purkaa kouluista pienluokkarakenteen. Asiaan paneutunut työryhmä on tehnyt suunnitelmaa viime syksystä lähtien, ja sitä on esitetty opettajille kouluilla. Suunnitelma on herättänyt keskustelua ja huolta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tulevaisuudesta, koska suunnitelmassa esitetään perusopetuksen, oppivalmiuksia kehittävän pienluokan, eli starttiluokan, ja oppimisvaikeuksia kuntouttavien H-pienluokkien lakkauttamista. Jämsän määräaikainen opetusjohtaja Sini Käkönen kertoo, ettei suunnitelman toteuttaminen tarkoita, etteivätkö erityistä tukea tarvitsevat oppilaat jatkossa saisi tarvitsemaansa tukea. Suunnitelman perusajatuksena on yhdenvertainen opetus. –Tarkoitus on, että kyseisten luokkien oppilaat sijoitettaisiin yleisopetuksen luokkiin, mutta he saisivat opetusta myös tarvittavissa oppiaineissa pienryhmässä. Jokaisen oppilaan kohdalla arvioitaisiin yksilöllisesti, missä aineissa lapsi voisi saada opetusta suuremmassa ryhmässä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi taideaineet tai liikunta, Käkönen summaa. Kehittämissuunnitelman ulkopuolelle on tässä vaiheessa rajattu kehityksessä viivästyneiden ja /tai kehitysvammaisten oppilaiden kuntouttavan opetuksen E-pienluokat, koulunkäyntitaitoja tukevat ja kuntouttavat G-pienluokat sekä nuorisokodin yhteydessä toimiva pienluokka. Hyviä kokemuksia Jämsänkoskella Tulevaisuudessa startti- ja H-pienluokat eivät toimisi luokkamuotoisina, mutta pienryhmämuotoisena opetus siis säilyisi. Käkösen mukaan kyseessä ei ole valtakunnallisesti tai Jämsässäkään mikään uusi asia, sillä Jämsänkoskella, Korven koululla ja Mäntykallion koululla, kyseiset pienluokat ovat olleet osana yleisopetusta jo kymmenen vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet hyviä. –Oppilaiden ehdoilla tätä suunnitellaan eikä pienryhmistä olla luopumassa. Jämsänkoskella on hyviä kokemuksia. Rinnakkaisluokkien opettajat, erityisopettajat ja ohjaajat suunnittelevat viikoittain tiimipalaverissa yhdessä tulevan viikon. Samalla erityisopettajien ammattitaitoa ja erityisosaamista voidaan kohdentaa laajemmin myös muille oppilaille. Inklusiivinen kasvatus viittaa Salamancan julistukseen (UNESCO 1994), jonka mukaan kaikkien henkilöiden tulisi päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa ja erityisluokkasijoitusten tulisi olla vain harvinainen poikkeus. Käkösen mukaan oppilaiden sijoittaminen yleisopetuksen luokkiin omien ikätovereidensa pariin lisää lasten sosiaalista kehittymistä. He voivat saada useampia samanikäisiä ystäviä. –Oppilaalla ei välttämättä ole oman ikäisiä kavereita pienluokassa. Myös ryhmässä toimimisen piirteet voivat jäädä pienluokassa vähäiseksi oppilaiden lukumäärän vuoksi. Yleisopetuksen puolella, esimerkiksi liikunnassa, oppilas pääsee kokeilemaan joukkuelajeja, jotka vaativat useita pelaajia. Luokanopettajien työtaakkaa muutos ei tulisi Käkösen mukaan lisäämään. –Tulevaisuudessa opettajat toimivat enemmän tiimilähtöisesti ja opettajat saavat tukea erityisopettajilta. Päätöksentekoa viivästytetty, jotta keskustelulle on tilaa Vaikka sivistystoimessa tehdään isoja säästöjä, ei suunnitelman taustalla ole raha. –Suunnitelman toteutus ei tuo säästöjä, mutta ei se myöskään lisää kuluja. Olemassa olevat resurssit käytetään vain eri tavalla kuin aikaisemmin. Tarkoituksena on lisätä oppilaiden tukea ja mennä kohti yhdenvertaisempaa koulua, Käkönen kertoo. Alun perin suunnitelma oli tarkoitus tuoda päätöksentekoon jo tänä syksynä, mutta aikataulua on virinneen keskustelun vuoksi siirretty kevääseen. Mihinkään ei olla ryntäämässä suin päin, vaan suunnitelmaa on käyty opettajien kanssa läpi pitkin vuotta. Pääosin palaute on ollut positiivista. –Keskustelu on tärkeää, joten annamme sille aikaa soljua. Emme kiirehdi päätöksentekoa ja voi olla, että suunnitelmaa testataan ensin pilottina pienemmällä porukalla, Käkönen toteaa. Kehittämissuunnitelma liittyy Jyväskylän yliopiston koulutusjohtamisen instituutin ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin järjestämään Tukea tuen järjestäjille – johtamalla ja kehittämällä kohti inklusiivista koulua -hankkeeseen. Hankkeen ja suunnitelman työryhmään kuuluvat Jämsän opetusjohtaja, Jämsänjoen yhtenäiskoulun rehtori ja apulaisrehtori, Kankarisveden koulun rehtori sekä erityisopetuksen koordinaattorit, jotka toimivat erityisluokanopettajina perusopetuksessa.