Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Onko järvestä brändiksi? – Päijänteen biosfäärihanke etenee Muurame edellä

Muuramelainen yrittäjä Juha Markko istui muutama suvi sitten ongella lapsenlapsensa kanssa. –Tuli mieleen, että millainen tämä Päijänne on silloin, kun lapsenlapseni ja hänen lapsensa ovat aikuisia. Markko sai kipinän. Hän alkoi puuhata Pro Päijänne -yhdistystä, joka toimisi Päijänteen puolesta. Toiminnan tavoitteena on liittää järvi, tai ainakin osa siitä, Unescon biosfäärialueiden joukkoon. Biosfäärialueella painotetaan luonnon monimuotoisuuden suojelua. Siellä myös kehitetään alueelle sopivaa ekologista, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kestävää kehitystä sekä tuetaan ympäristötutkimusta. –Biosfääri on status, sateenvarjo ja tunnustus jo olemassa olevalle toiminnalle, selittää Markko. Päijänne brändinä? Järvi toimisi näin ollen brändinä, joka nivoisi yhteen järvialueen markkinointia, tutkimusta ja yritystoimintaa kestävältä pohjalta. Muuramen kunnanhallitus on tehnyt päätöksen mukaan lähdöstä biosfäärihankkeeseen. Saman päätöksen ovat tehneet Joutsa ja Toivakka. Muidenkin Päijänteen pohjoisalueen kuntien kanssa on neuvottelut meneillään. –Unescon edustaja on käynyt paikan päällä. Hänen mielestään Päijänne täyttää biosfäärin kriteerit jo nyt. Hakemuksen voi tehdä vaikka saman tien, sanoo Markko. Markon mukaan Pohjois-Päijänteellä ollaan hanketta kohtaan myötämielisempiä kuin esimerkiksi Kuhmoisissa ja Jämsässä. Maanomistajat ovat varauksellisia Metsänomistajat sen sijaan ovat varauksellisia hanketta kohtaan. Näkyvästi hanketta kritisoi siihen perehtynyt jämsäläinen metsänomistaja Hannu Weijo . Hän sanoo, että metsänomistajat pelkäävät biosfäärialueen tulevan olemaan toisinto aikanaan kovaa keskustelua aiheuttaneesta Natura-ohjelmasta. –Senkin osalta luvattiin aluksi, että se ei tuo mitään muutoksia metsien käyttöön, mutta jälkeenpäin rajoituksia on luontojärjestöjen puolesta vaadittu ja tullut. Nyt jo tiedetään joidenkin biosfäärialuetta ajavien biosfääristatukseen vedoten pyrkivän jatkossa vaatimaan talousmetsien käytön rajoittamista. Weijo tuo esiin maanomistajien huolta. –Emme myöskään tiedä, miten biosfääristatus vaikuttaa vaikkapa metsätilojen jälleenmyyntiarvoon. Uskaltaako kukaan ostaa metsätilaa tältä alueelta? Weijo on ollut mukana Päijänne Brändiksi hankkeen tilaisuuksissa. –Niissä on pitänyt tasapuolisesti selvittää biosfäärialueen perustamisedellytyksiä. Yleensä niissä on vain puhuttu siitä, mitä positiivisia vaikutuksia biosfäärillä olisi. Mahdollisista haitoista ja uhkakuvista sekä kustannuksista ei ole saanut puhuakaan. Käytännön toimijat mukaan Jämsäläinen luontoyrittäjä Ilkka Talvi puolestaan kannattaa biosfääribrändiä. –Minä kannatan asiaa. Biosfääri toisi uutta näkyvyyttä esimerkiksi matkailulle ja uusia yhteistyökumppaneita yrittäjille, uskoo Talvi. Ilkka Talven mukaan kehitettävää olisi esimerkiksi kalastusmatkailussa ja matkailun tuotteistuksessa ylipäätään. –Mielestäni hanke ei saisi edetä virkamiesjohtoisesti, vaan käytännön toimijoiden kautta. Päijänne on Ilkka Talven mukaan kiinnostava kohde ulkomaalaisille. Jo jään päällä kävely on etelän ihmisille eksotiikkaa, jota ei ikänsä Suomessa asunut hoksaa. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi biosfäärialuetta. Ne sijaitsevat Pohjois-Karjalassa ja Saaristomerellä. Kansallinen lainsäädäntö säilyy Muuramen kunnan yrityskoordinaattori Mika Partanen vakuuttaa, ettei biosfääristatus kävele kansallisen lainsäädännön ylitse. Suomessa on vahva ympäristölainsäädäntö. –Päijännettä markkinoidaan ja käytetään jo nyt juomavetenä, hän muistuttaa. Biosfääribrändi ei aiheuta kunnille lisäkustannuksia. –Kyse on henkisestä sitoutumisesta hankkeeseen. Aikaisintaan Päijänne voi hakea statusta Unescolta ensi syyskuussa. Päijänteen tila ja biosfääribrändin mahdollisia vaikutuksia pohdittiin viime viikolla pidetyssä Päijänne-seminaarissa Alkio-opistolla Korpilahdella.