Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Liikuta itseäsi, älä kellonviisareita

Keskustelu kesäajan säilyttämisestä käy kiivaana ympäri Eurooppaa. Toiset haluavat luopua siitä, toiset puolestaan säilyttää kellojensiirrot. Jos kesäajasta luovutaan, suomalaisilla on enää yksi mahdollisuus käyttää lisätunti liikunnalle. Tämä lisätunti tulee lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun kesäaika päättyy. UKK Instituutin tuoreen Liikuntaraportin mukaan suomalaiset aikuiset ovat valveilla vajaat 15 tuntia vuorokaudesta. Suurimman osan tästä ajasta he viettävät paikallaan istuen tai makuuasennossa. Lapset ja nuoret liikkuvat arkipäivinä enemmän kuin viikonloppuna. Reippaan liikkumisen määrä vähentyy ja vastaavasti paikallaan olon määrä lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Liikunnan laadusta ja määrästä ei kannata tinkiä, sillä erityisesti iän karttuessa fyysistä kuntoa tarvitaan. Lisäaikaa liikunnalle kannattaa ottaa aina, kun se on vaan mahdollista. Usein liikkumattomuutta perustellaan ajanpuutteella, kiireellä, väsymyksellä tai muuten vaan vetämättömällä ololla, mutta juuri näihin olotiloihin liikunta auttaa. –Kaikki liikunta on hyvästä, arkiliikunnan pitkäaikainen puolestapuhuja Janne Haarala Hengitysliitosta toteaa. Liikunnan suunnittelijana Haarala tietää, että se, millä saa ratkaisevasti terveyshyötyjä, on harrastaa hengästymistä ja elimistöä rasittavaa kestävyystyyppistä liikuntaa ainakin 3 päivänä viikossa. –Liikuntaa on hyvä harrastaa vähintään 2,5 tuntia niin, että yksittäinen liikuntakerta kestää esimerkiksi 10 minuuttia, hän jatkaa. Pitkäaikaissairautta sairastavilla liikkuminen tapahtuu omien voimavarojen mukaan osana omahoitoa. Usein liikunta on myös ennaltaehkäisevää hoitoa, sillä hyvä fyysinen kunto auttaa selviämään paremmin iän mukana luonnollisesta suorituskyvyn laskusta. Säännöllinen kuntoliikunta kannattaa siis aloittaa viimeistään keski-ikäisenä.