Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Huumeet: "Ottakaa nuoret osaksi ratkaisua, he eivät ole osa ongelmaa"

–Ottakaa nuoret osaksi ratkaisua, he eivät ole osa ongelmaa, kannustaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Kurttila oli tiistaina Jämsässä paitsi keskustelemassa Vitikkalan ja Paunun koulujen oppilaiden kanssa, myös antamassa oman näkemyksensä niistä keinoista, miten jämsäläisnuorten huumeidenkäyttöä voisi vähentää. Ilta päättyi yleisötilaisuuteen, missä Kurttilalta oli mahdollisuus kysellä mitä vain lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvää. Jämsässä nuorten huumeidenkäyttöön herättiin viime keväänä, kun tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin. Sen mukaan 44,4 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista tietää, keneltä Jämsässä saisi huumeita. Valtakunnallisesti sama lukema oli 38,8 prosenttia. Koko Suomen laajuudessa huumeiden käyttö on vähentymässä, mutta Jämsän osalta tilasto näyttää kasvua. Yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista jämsäläisnuorista oli kokeillut huumeita itse. Kurttila halusi tuoda esiin myös tilanteen toisen puolen. –Kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista jämsäläisnuorista ei käytä huumeita. Suuri enemmistö ei käytä, ja heidän asenteensa huumeisiin on aika tiukka, Kurttila muistuttaa. Kurttilan mukaan olennaista onkin luoda turvallinen ilmapiiri, missä lapset uskaltavat ottaa huumeidenkäyttöön liittyviä huoliaan puheeksi. –Huumeille pitää sanoa ei, mutta näille nuorille pitää sanoa kyllä, Kurttila sanoo. Yksi langanpää, josta purkamisen voisi aloittaa, olisi se, että yläkoululaisten kanssa käytäisiin yhdessä läpi koululaiskyselyiden tulokset. Juurisyiden ääreen Kurttila muistuttaa, että nuorta suojaa kasvatuksen kolme K:ta: koti, koulu ja kaverit. Kurttilan mukaan nuorten huumeiden käytön syyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat ne, joilla on elämässään sosiaalisia ongelmia, ja esimerkiksi turvalliset aikuiset puuttuvat. Toinen ääripää on se osa nuoria, jotka tulevat hyvistä perheistä, jolla on käytössään paljon rahaa, ja joiden osalta huumeiden kautta haetaan esimerkiksi sosiaalista statusta. Kolmantena selkeästi erottuvana ryhmänä ovat maahanmuuttajanuoret, jotka eivät kotouttamisen ongelmien vuoksi pääse kiinni yhteyskuntaan. Syiden etsimisessä Kurttila kehottaa hakeutumaan juurisyiden ääreen. Mitä nuoret tekevät vapaa-ajalla? Onko nuorten elämässä päämäärää? Kurttila tekee koululaiskyselyn perusteella Jämsän osalta tiettyjä havaintoja. Esimerkiksi yhdeksän prosenttia nuorista arvioi, ettei heidän elämässään ole tarkoitusta, ja saman kokoinen ryhmä on myös kokeillut huumeita. 8,3 prosenttia nuorista arvioi, etteivät he pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan. Yhdeksi keinoksi huumetilanteeseen puuttumisessa Tuomas Kurttila ehdottaakin nuorisotyöntekijöiden sijoittamista kouluihin. Esimerkiksi Lahdessa kouluihin on palkattu 8 työntekijää. Sopisiko Jämsään yhteinen kotiintuloaika? Järeimmistä keinoista huumeongelman kitkemiseksi Kurttila ottaa esiin niin sanotun Islannin mallin. Islantilaisten nuorten päihdekierre saatiin katkaistua, kun nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat ja harrastukset sovitettiin koulun kanssa yhteen. Suomessa esimerkiksi Seinäjoki on antanut nuorille yhteisen suosituksen kello yhdeksän kotiintuloajasta. Tämä otetaan kaupungin toiminnassa huomioon esimerkiksi siten, että esimerkiksi lasten harrastukset pyritään ajoittamaan siten, että lapset ehtivät yhdeksäksi kotiin. Islannissa myös harrastukset nivottiin osaksi koulupäivää. Suomessakin harrastuskentällä on Kurttilan mukaan huonoja kehityskulkuja. Osittain harrastamisen hinta on karannut käsistä. Kurttilan mukaan pienituloisissa perheissä harrastamattomuuden syynä voi olla se, ettei hintojen vuoksi harrastus koskaan edes pääse alkamaan. Kurttilan mukaan kyseessä on peiliin katsomisen paikka niin seuratoiminnassa kuin vanhemmilla. –Osalla vanhemmistakin vaatimukset harrastusta kohtaan ovat kovat. Pitää olla hienot vaatteet ja turnausmatkat. Pitää kyetä katsomaan peiliin ja miettimään, mikä harrastuksen hintaa nostaa, Kurttila muotoilee. Lasten ja nuorten arkea Kurttilan mukaan huumeidenkäytöstä pitää puhua oikeilla nimillä: sanoa suoraan, että huumeiden saatavuus on helpottunut ja käyttö lisääntynyt. Huumeet ovat lasten ja nuorten arkea. Koulukyselyn tilaston perusteella jokaisessa Jämsän 8- ja 9-luokassa on oppilaita, jotka ovat huumeita kokeilleet. Erityisen vakavasti Jämsässä tulee Kurttilan mukaan nyt seurata, minkälaiset ovat seuraavan kouluterveyskyselyn tulokset. Kaikkea vastuuta ei tule säilyttää koulun niskoille. Myös vanhemmat tarvitsevat neuvoja siihen, miten huumeasioita tulisi oman lapsen ja tämän kavereiden kanssa käsitellä. Kurttila uskoo, että jokainen nuori valitsee mieluummin hyvän elämän. –Lasten oikeudet on meidän aikuisten velvollisuuksia, Kurttila muistuttaa. Jämsäläisittäin tärkeän huumeasian lisäksi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila otti yleisötilaisuudessa laajasti kantaa erilaisiin lapsia koskeviin epäkohtiin. Kiusaamisesta Kiusaaminen on tilastoissa vähentynyt, mutta kiusaamiseen puuttumisessa on edelleen haasteensa. Tuomas Kurttilan mukaan koulukiusaamisen taltuttamisessa edellä ovat ne koulut, joissa on paikalla nuorisotyöntekijöitä. –Nuorisotyöntekijä pitää saada koulun käytäville puuttumaan näihin asioihin. Myös lasten ja nuorten kuuleminen on kiusaamistapauksissa erityisen tärkeää. Hän kertoo esimerkin koulusta, jossa alaluokilla ollut lapsi oli alkanut koulupäivän aikana pissata housuun. Ongelmaan oltiin jo puuttumassa laajalla moniammatillisella työryhmällä, kun pojan kanssa päätettiin puhua vielä kerran kaikessa rauhassa. Selvisi, että välitunneilla vessassa on isompia oppilaita, jotka eivät päästäneet koulun pienimpiä vessaan. Kurttila muistuttaa, että monesti myös kiusaaja tarvitsisi apua. Kouluissa on esimerkiksi lapsia, jotka tarvitsisivat psykiatrista apua. Vanhempien asenteesta päihteisiin Vanhempien asenne päihteisiin näkyy myös nuorten käytöksessä. Esimerkiksi Suomessa on kasvava joukko lapsia, jotka käyttävät viikottain alkoholia. Yli kolmasosa heistä saa alkoholin vanhemmiltaan. Kurttila pitää tätä vanhempien epävarmuutena. Sama näkyy myös asenteissa huumeisiin. Ääripäässä vanhemmatkin voivat pitää esimerkiksi kannabista "lääkkeenä". –Iso osa vanhemmista on kuitenkin tolkkua ja fiksua porukkaa, Kurttila muistuttaa. Isän roolista Kurttila kiittelee sitä, että isät ovat ottaneet perheiden arjessa vahvemman roolin. Hän uskoo, että isiä on kiittäminen siinä, miksi koululaiskyselyissä "vanhemmille on helppo kertoa asioita" -vastaus on vahvistunut. –Vielä 1980-luvulla kyselyissä miesten toiveet vapaa-ajanviettotavoista liittyivät kalastukseen, metsästykseen ja remontointiin. Nykyisissä kyselyissä kärjessä on lapset, perhe ja puoliso, Kurttila kuvailee. Avioeroista Lähes 40 prosenttia avioliitoista päätyy eroon, ja suurin osa eroista tapahtuu, kun lapset ovat vielä pieniä. Avioero koskettaa noin 30 000 suomalaislasta vuosittain. Kurttilan mukaan vanhempien tulisi erotilanteessa entistä paremmin kiinnittää huomiota esimerkiksi lapsen arkeen. Jos lapsi päätyy asumaan vanhempiensa luona vuoroviikko-järjestelyssä, ongelmia voi tulla esimerkiksi koulukyytien järjestämisessä. Tämä olisi hyvä huomioida jo asumisratkaisuja pohdittaessa. Lukutaidosta Kurttilan mukaan 15-vuotiaista pojista joka 8. ei osaa lukea. Tämä voi pahimmillaan johtaa jatko-opintojen keskeyttämiseen. Ongelmaan on yritetty puuttua esimerkiksi lahjoittamalla nuorille kirjoja, mutta Kurttilan mukaan tämä auttaa lähinnä niitä, joiden lukutaito on entuudestaan hyvä. Yksinkertainen keino puuttua ongelmaan olisi lisätä äidinkielen tunteja.