Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sairauspoissaoloja on julkisella sektorilla edelleen enemmän kuin yksityisellä sektorilla

–Halusimme selvittää, miten muutokset työmarkkinoilla vaikuttavat sairauspoissaoloihin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Varsinkin julkinen sektori ja sote-ala ovat olleet suurien muutospaineiden alla viime vuosina, kertoo erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta. –On tärkeää ymmärtää vaikutusmekanismeja, jotta päättäjät osaavat suunnata resursseja fiksusti työkyvyn tukemiseen ja työurien pidentämiseen. Tarkastelussa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairausryhmään: tuki- ja liikuntaelin- (TULE), mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot olivat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla kaikissa kolmessa sairausryhmässä. Sairauspoissaolojen yleisyys julkisella sektorilla saattaa liittyä esimerkiksi työn luonteeseen tai työympäristön piirteisiin tai siihen, että julkiselle sektorille valikoituu henkilöitä, joiden sairauspoissaoloriski on jo ennalta suuri. Vain sote-alalla ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä kaventui Tutkimuksessa ero julkisen ja yksityisen sektorin poissaoloissa kaventui sote-alalla vuoden 2009 jälkeen. Kaventuminen voi johtua monista syistä. –Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen, arvelee Leinonen. Yhteiskunnan taloudellinen tila vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään Taloussuhdanteet eivät näytä pitkällä tähtäimellä selittävän eroa julkisen ja yksityisen sektorin sairauspoissaolojen välillä, mutta sairauspoissaolojen kokonaismäärän vaihtelua ne osittain selittävät. Lamavuonna 2009 notkahdus sairauspoissaoloissa näkyi varsinkin yksityisellä sektorilla. Tässä tutkimuksessa lasku näkyi erityisesti TULE-sairauksista aiheutuneissa poissaoloissa ja aikaisemmissa tutkimuksissa erityisesti miesvaltaisella teollisuuden alalla, johon laman tiedetään vaikuttaneen. –Laskusuhdanteen aikana terveysongelmat saattavat johtaa yhä useamman palkkatyön ulkopuolelle ja töihin jäävät terveimmät, jolloin sairauspoissaolojen määrä laskee. Myös työn säilyttämiseen liittyvä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä, kertoo Leinonen. –Noususuhdanteen aikana sairauspoissaolojen määrä puolestaan saattaa nousta, kun työtä on yhä useammalle, myös osatyökykyiselle. Tätä kehitystä näyttäisivät tukevan myös Kelan tuoreimmat tilastot. Vuonna 2017 pitkien sairauspoissaolojen lasku taittui. Muutos aiheutui pääasiassa mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen kasvusta. Taloustilanteen lisäksi poissaolojen määrään vaikuttavat myös yleinen terveyden kehitys, työkyvyn tukitoimet ja työelämän muutos. –Esimerkiksi osasairausvapaan käytön kasvu tai etätyön lisääntyminen saattavat vähentää sairauspoissaoloja, muistuttaa Leinonen.