Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Psykiatrista kotihoitoa on lisätty Jämsässä ja Kuhmoisissa – Yhä useampi mielenterveyspotilas asuu kotona laitoshoidon sijaan

Mielenterveyspotilaiden kotihoitoa on lisätty Jämsässä keväästä lähtien, sillä tarvetta avulle on runsaasti. Psykiatrisen kotikuntoutuksen piirissä on 20-40 henkeä. Mielenterveyden häiriöitä sairastavat tarvitsevat tukea arkipäiväisten asioiden hoitamiseen pärjätäkseen paremmin kotonaan. Sairastunut ei ehkä uskalla lähteä yksin kauppaan tai hän ei osaa hoitaa omia asioitaan. Yhtä lailla sairauden verhon taakse ovat voineet kadota omassa kodissa tarvittavat perustaidot, kuten astioiden tiskaaminen tai siivoaminen. Joskus jopa suihkussa käyminen tai vaatteiden pukeminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä urakalta psykoosia tai masennusta sairastavalle. –Avun täytyy lähteä aivan perusasioista. Kotikäynnillä voin kertoa potilaalle, että lattian pesemiseen tarvitaan ämpäri, johon laitetaan vettä ja pesuainetta, kuvailee sairaanhoitaja Helinä Ahonen tilannetta. Havainto arkielämän tuen tarpeesta poiki keväällä perustetun Tukea arkeen -tiimin, jossa Ahonen ja hänen työparinsa lähihoitaja Susanna Mattila työskentelevät. Kaksikko kiertää antamassa arjen tukea Jämsän ja Kuhmoisten alueella. Toiminta jatkuu kokeiluna ensi vuoden lopulle saakka. Lisäresursseja mielenterveyspotilaiden kotihoitoon on saatu kokeilun ajaksi yhden käsiparin verran. Vaihtoehto laitoshoidolle Mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluvastaavan Johanna Järven mukaan toimintamalli luo vaihtoehdon sairaalahoitoon ja asumispalveluiden käyttämiseen. –Aiemmin ainut vaihtoehto on käytännössä ollut laitoshoito, mutta eihän se ole esimerkiksi nuorelle potilaalle oikea väylä kuntoutumiseen. Valtakunnallinen suuntaus psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseen ja hoidon keskittäminen avohoitoon edellyttävät osaltaan uusien toimintamallien luomista. Tämän takia entistä sairaampia potilaita hoidetaan avohoidossa lääkkeiden avulla. –Nokian Pitkäniemen psykiatrinen sairaala oli käytännössä täynnä koko viime syksyn aina vuodenvaihteeseen saakka. Tuolloin hoitoon pääsi saman tien vain pakkohoitolähetteellä. Nyt tilanne on jonkin verran helpottunut, Järvi kertoo. Mattila muistuttaa, että kyse on myös asumisen mielekkyydestä. Ihminen elää mieluimmin kotonaan omaa elämää kuin passivoituu laitoksessa. Asumispalveluiden keskimääräinen kuukausihinta on noin 4 000 euroa, joten kotona asumisen tukeminen on myös taloudellisesti houkuttelevaa. Osa tarvitsee apua vuosia, jopa vuosikymmeniä Ahonen laskeskelee, että ilman Tukea arkeen -tiimin työtä laitoshoidossa olisi todennäköisesti tällä hetkellä 4–5 henkeä nykyistä enemmän. Myös joitakin asumispalveluiden käyttäjiä on saatu palautettua takaisin kotiin. –Lisäksi muutama meidän asiakkaistamme on aikaisemmin ollut kiikun kaakun selviävätkö he kotona vai tarvitsevatko laitospaikan. Osa potilaista on siirtynyt kaksikon asiakkaiksi mielenterveyskeskuksen puolelta, kun on havaittu, ettei pelkkä keskusteluapu riitä heidän tuekseen. Tiimiläisten tavoitteena on tehdä itsensä tarpeettomiksi autettavien elämässä. Ahonen arvioi, että joidenkin kohdalla se onnistuu melko nopeasti, mutta pääsääntöisesti kyse on pitkäjänteisestä työstä. –Jotkut tarvitsevat tukea kotiin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Seuraamme potilaiden vointia koko ajan, jotta näemme onko tämä heille oikea avun muoto. Psykiatrisen kotikuntoutuksen tarkoituksena on vähentää sairaalahoidon ja asumispalvelun tarvetta. Käyntikerta kestää 45 minuutista kolmeen tuntiin. Tapaamisia on keskimäärin yksi viikossa. Toimintamuotoja ovat kotikäynnit, asiointituki, ohjaus, neuvonta ja tukipuhelut. Toiminta keskittyy psyykkisen hyvinvoinnin seurantaan. Haavanhoitoja tai muita fyysiseen sairauteen liittyviä hoitotoimenpiteitä ei tehdä, vaan ne ovat perinteisen kotihoidon työnsarkaa.