Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lumilaudalla on laskettu Jämsässä jo yli 30 vuotta – Takarinteiden välineestä on tullut eturinteiden kestosuosikki: "Olimme sen kanssa kuin lainsuojattomia"

"Tulevan talven laskettelu-uutuus on lumilauta, rullalaudan ja surffilaudan sukulainen, jolla tavallisten laskettelusuksien tapaan pyritään tyylikkäästi myötämäkeä alaspäin." Näin alkaa Koillis-Häme -lehdessä 28. lokakuuta 1988 julkaistu juttu rinteiden uutuusvälineestä: lumilaudasta. Jutun mukaan Jämsässä on aktiivisia lautailijoita puolenkymmentä ja koko maassa kolmisensataa. Lumilautojen hintojen kerrotaan liikkuvan 500 ja 4 000 markan välillä ja nuorten skeittaajien oppivan lautailun perusteet nopeasti. "Keski-Euroopassa lumilaudat löivät itsensä läpi jo viime talvena: nuorten keskuudessa lautailusta kehittyi varsinainen villitys." Lautailuinnostus alkoi jenkkivideoista 1980-luvun lopulla Suomenkin televisiossa alkoi näkyä amerikkalaisia videoita, joissa aikansa lumilautailutähdet tekivät näyttäviä temppuja. Näitä videoita näki myös silloin parikymppinen Veli-Matti Mäkinen . –Sehän näytti ihan erilaiselta kuin normaali laskettelu. Innostuimme siitä sitten kavereiden kanssa, Mäkinen muistelee. Lumilautainnostuksestaan Mäkinen kertoo myös Koillis-Hämeen vuoden 1988 lumilautajutussa. Yli 30 vuotta sitten julkaistussa jutussa Mäkinen tiivistää, että lautailu toi lasketteluun uuden ulottuvuuden. "–Laudalla voi harrastaa kaikkia laskettelumuotoja: syöksyä, hyppyjä, pujottelua ja kumparelaskua." Lumilautailun juuret juontavat 1960-luvulle. Silloin yhdysvaltalainen Sherman Poppen liitti kaksi suksea yhteen ja valmisti ensimmäisen, nykyistä lumilautaa muistuttavan snurfer-laudan. Tultaessa 1970-luvulle Dimitrije Milovich patentoi surffilautaa muistuttavan lumilautansa. Sitä pidetään ensimmäisenä modernina lumilautana. Muutamaa vuotta myöhemmin alkunsa saivat myös perinteiset, yhä toimivat lumilautamerkit Burton ja Sims. Kun Veli-Matti Mäkinen pääsi lautailun makuun, sukset jäivät paitsioon vuosiksi, vaikka juuri suksilla laskettelu oli aikoinaan aloitettu. Uuden harrastuksen aloittaminen ei kuitenkaan sujunut mutkattomasti. Lumilautoja ei vielä myyty Jämsässä. –Otin yhteyttä maahantuojaan ja ostimme laudat suoraan sieltä. "Lumilautailu on tasapainolaji" Ensimmäistä kertaa Himoksella mäessä lautojen kanssa sujui Mäkiseltä kavereidensa kanssa uutta opetellessa. Kukaan heistä ei ollut kokeillut lumilaudalla laskemista aiemmin. Tekniikka piti oivaltaa itse. –Ei ollut puhettakaan siitä, että olisimme ensin menneet lastenrinteeseen kokeilemaan, vaan ylös ja sieltä hakemaan tuntumaa, Mäkinen naurahtaa. –Ensimmäisenä iltana hoksattiin idea ja toisena iltana olimme jo omasta mielestämme mestareita. "Lumilautailu on tasapainolaji, joka vaatii oman tekniikkansa" , kirjoitetaan myös vuoden 1988 jutussa. Kaikkiin rinteisiin laudan kanssa ei ollut asiaa Lautailun alkuaikoina lumilaudan kanssa ei ollut asiaa kaikkiin rinteisiin, Mäkinen muistelee. Esimerkiksi Sveitsin Alpeilla, missä hän kävi laskemassa kavereidensa kanssa, oli erikseen merkitty ne rinteet ja hissit, joihin laudalla sai mennä. Hyppyritkin tehtiin itse. –Monesti kun teimme Himoksellekin hyppyreitä, ne oli seuraavana päivänä purettu. Nyt sitten taas hiihtokeskukset tekevät yhä isompia hyppyreitä. Tultaessa vuoteen 1990 useimmilla huomattavilla hiihtokeskuksilla alkoi olla omat rinteet laudoille ja lautailijat pääsivät myös hiihtohisseihin. Samoihin aikoihin alettiin satsata myös reileihin, paippeihin ja hyppyreihin. Vuosituhannen vaihteessa lajilla oli maailmanlaajuisesti jo neljä miljoonaa harrastajaa. Laji joka siirtyi takarinteiltä eturinteille Vuosien varrella laji on muuttunut, laudat kehittyneet ja temput vaikeutuneet. Nuorempana Mäkinen saattoi käydä laskemassa useita kertoja viikossa, nykyään muutaman kerran vuodessa. –Suurta tarvetta tehdä temppuja ei enää ole, mutta kyllä käyn yhä laskemassa. Se on kuin pyörällä ajoa: riittää että sen oppii kerran, niin sen osaa aina. Mäkisen mukaan laji sopii hyvin Suomeen ja sen pieniinkin laskettelukeskuksiin. Samaa pohditaan myös Koillis-Hämeessä . "Asiantuntijoiden mukaan lautailu sopisi hyvin myös suomalaisille rinteille. Jopa taajamien täyttömäet kelpaavat lautailuareenoiksi." –Ennen lauta oli takarinteiden väline, nyt se on eturinteiden väline. Jossain vaiheessa olimme sen kanssa kuin lainsuojattomia. Suomessa ensimmäisen lumilaudan teki 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Paavo Kärkkäinen. Lauta syntyi koulun puutyötunnilla. Kaikkien aikojen ensimmäinen lumilautailukilpailu pidettiin vuonna 1981 Yhdysvaltojen Coloradossa. Vuonna 1998 perustettiin Suomen Lumilautaliitto ja pidettiin lajin ensimmäiset SM-kilpailut Nilsiässä. Satu Järvelä voitti vuonna 1995 ensimmäisenä suomalaisena lumilautailun maailmanmestaruuden. Lajina oli naisten halfpipe. Markku Koski voitti Suomen ensimmäisen lumilautailun olympiamitalin vuonna 2006 Torinossa sijoittumalla halfpipessa pronssille. Lähde: Urheilumuseo.