Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Menestystä niittäneen practical-ampujan Jarkko Laukian tavoitteet ensi vuoden MM-kisoissa – ”Laakereille ei voi jäädä lepäilemään”

Jarkko Laukia istahtaa kahvikuppi kädessään AV-ase ja erä Oy:n toimiston penkille. Kello ei ole vielä edes puolta päivää, mutta urheiluammuntaa harrastava mies on ehtinyt jo käydä kuntosalilla ja ampumaradalla treenaamassa ja tehdä kuivaharjoittelua ennen töihin tuloa. –Pyrin ampumaan joka päivä. Salilla täytyy käydä, koska etenkin kivääripractical on fyysisesti rankka laji. Radalla tarvitaan nopeutta ja hyvää kuntoa. Käytän päivässä aikaa myös kuivaharjoitteluun. Tällä hetkellä harjoittelen haulikon lataamista, jotta kisoissa se tapahtuu mahdollisimman nopeasti, hän kertoo. Menestystä maailmalla Harjoittelu ei ole mennyt hukkaan, sillä kahvia hörppii kesäkuussa Ranskassa haulikkopracticalin maailmanmestaruuden voittanut ampuja. Keuruun Seudun Ampujia edustava Laukia voitti kisoissa sekä yksilö- että joukkuemestaruuden. Hän on niittänyt menestystä myös muissa kilpailuissa tällä kaudella. Esimerkiksi elokuussa hän voitti kivääripracticalin Pohjoismaiden mestaruuden. Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi viime viikonloppuna hyvin pärjänneitä ampujia palkinnoin. Laukia palkittiin lajijaoston vuoden kivääripractical-ampujana ja liitto myönsi miehelle kultaisen ansiomerkin jalokivin. MM-joukkuetta muistettiin erikoismaininnalla. Laji vetää puoleensa Toiminta-ammunnasta Laukia innostui vuonna 2002. Seuraavana vuonna hän osallistui jo ensimmäisiin sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kisoihin. Hän jäi lajiin saman tien koukkuun. –Nuorena on tullut joskus ilmakiväärillä ammuttua, mutta juuri muuta kokemusta minulla ei ammunnasta ollut. Sitä mukaan kun alkoi pärjätä, alkoi laji kiinnostaa koko ajan enemmän, hän kertoo. Kivääriammunta on Laukialle practical-lajeista se rakkain ja rankin. –Kivääripractical on monella tavalla se haastavin. Haulikkopracticalissa kilpailijat mittelevät lähinnä aikaa vastaan, mutta kiväärillä ammuttaessa osumatarkkuudella on myös suuri merkitys. Kaikki osa-alueet kuntoon Kivääripracticalissa täytyy olla niin liikkuminen kuin ampuminenkin hallussa. Ampumaetäisyydet voivat vaihdella metristä useaan sataan metriin. Kun ampumapaikalle on ensin juostu sata metriä, on haasteena saada ase vakaaksi, jotta voi osua monen sadan metrin päässä olevaan maaliin. –Tässä lajissa on aina varaa parantaa. Vaikka ampumistekniikka olisikin viimeisen päälle hiottu, ajassa voi melkein aina petrata. En varmasti kävisi punttisalilla, jos en harrastaisi tätä lajia. Nyt varsinkin kun ikää on karttunut, on lihaskunnosta huolehtiminen entistä tärkeämpää, Laukia kertoo. Toiminta-ammuntalajien suosio on miehen mukaan kasvussa. Hän uskoo juuri haastavuuden olevan syynä kasvaviin harrastajamääriin. –Ei ole olemassa täydellistä suoritusta. Jokainen rata on aina omanlaisensa. Tähtäimessä voitto Suomessa lajissa ei ole mahdollista suuremmin tienata. Laukia kertookin, että kaikki raha, mikä lajiin on laitettavissa, siihen myös menee. Harrastus imi miehen niin mukaansa, että vuonna 2014 hän jätti päivätyönsä ja osti osuuden AV-ase ja erä Oy:stä. –Sponsoreita toki on, mutta niiden avulla saa lähinnä apua varustepuolelle. Laji vie mukanaan niin täysin, ettei sitä rahaa tule sillä tavalla edes ajateltua. Mies on kiertänyt kisojen perässä ympäri maailmaa. Tällä hetkellä tähtäimessä ovat ensi elokuussa Ruotsissa järjestettävät kivääripracticalin MM-kilpailut, jonne Laukia lähtee tietysti voittamaan. Mies tietää, että voittoon tarvitaan jatkuvaa harjoittelua – laakereille ei voi jäädä lepäilemään. –Vuonna 2017 jäin kivääripracticalin MM-kisoissa kolmanneksi. Loukkaannuin vähän ennen kilpailua, enkä ollut ihan parhaassa vedossa. Voitimme silloin kuitenkin joukkuekultaa, mutta henkilökohtainen MM-kulta uupuu vielä. Seuraavat haulikkopracticalin MM-kisat pidetään Thaimaassa vuonna 2021. –Treenaan jo niitäkin kisoja varten, jotta saan pidettyä mestaruuden itselläni. Myös Ruutana palkittiin Suomen Ampumaliitto muisti viikonloppuisessa juhlassaan Laukian lisäksi myös jämsäläistä Längelmäen Seudun Ampujia edustavaa Teemu Ruutanaa. Lajijaosto palkitsi Ruutanan vuoden trap-ammunnan juniorina. Erikoismaininnan sai myös trapin poikien EM-joukkue, johon Ruutanakin kuului. Urheiluammunnan laji, jossa mitataan tarkkuutta, voimaa ja nopeutta. Lajia kutsutaan myös IPSC-ammunnaksi kansainvälisen lajiliiton (International Practical Shooting Confederation) mukaan. Practical-ammuntaa voi harrastaa viidellä eri asetyypillä, joita ovat pistooli, revolveri, kivääri, haulikko ja pienoiskivääri. Suurin osa lajin kansainvälisistä kilpailuista on pistoolikilpailuja. Suomessa kivääri- ja haulikkopractical -lajit ovat hyvin suosittuja, mutta kansainvälisesti ne kärsivätkin sopivien ratojen vähäisyydestä. Kilpailuissa ampujat jaetaan heidän aseensa perusteella eri aseluokkiin, esimerkiksi haulikkokilpailussa Open, Modified, Standard ja Standard Manual -luokkiin. Lähde: Wikipedia