Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Suomalaistutkimus: Yksinkertainen sanatesti paljastaa riskin sairastua muistisairauteen – Sanalistassa ”kissan” ja ”talon” tapaisia sanoja

Kansainvälisessä Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytettiin yksinkertaista kymmenen sanan sanalistatestiä. Tohtorikoulutettava Noora Lindgrén Turun yliopistosta kertoo, että sanalistassa oli mukana tavallisia, kaikille tuttuja sanoja, esimerkiksi kissan ja talon kaltaisia sanoja. Kaikkia testissä käytettyjä sanoja Lindgrén ei halua paljastaa, koska silloin testi menettää merkityksensä. Sanalista esitettiin tutkittaville vain kerran, minkä jälkeen henkilöä pyydettiin luettelemaan mahdollisimman monta sanaa. Tutkimuksessa selvisi, että ne kognitiivisesti terveet, joiden kaksossisaruksella oli seulontatestin mukaan dementia, suoriutuivat keskimäärin heikommin sanalistan oppimisesta kuin vertailuhenkilöt. –He, joilla oli terve muisti, muistivat keskimäärin neljä sanaa, ja he, joilla seulontatestien mukaan oli heikentynyt muisti, muistivat keskimäärin kaksi sanaa. Keskimääräinen suoritus erosi heillä, joilla oli suurempi perheittäinen riski. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että samassa perheessä kasvaneilla sisaruksilla on yhteisten geneettisten tekijöiden lisäksi yhteisiä kokemuksia ja ympäristötekijöitä, jotka voivat olla muistisairaudelle altistavia tai siltä suojaavia. Lindgrénin mukaan sanalistoista muistetaan yleensä parhaiten ensimmäiset ja viimeiset sanat. –Jos on muistisairaus, muistetaan parhaiten viimeisiä sanoja. Tutkimuksessa oli mukana 4 000 kaksosta. Heidän kognitiivista suoriutumistaan arvioitiin sanalistan lisäksi dementian seulontaan tarkoitetulla puhelinhaastattelulla vuosien 1999–2017 välillä, jolloin kaksoset olivat keskimäärin 74-vuotiaita. Varhainen tunnistaminen on tärkeää Yhteys heikomman sanalistan oppimisen ja suuremman perheittäisen riskin välillä oli kuitenkin melko pieni. Geneettiset tekijät voivat lisätä muistisairauden riskiä, mutta perheessä kulkevan riskin vaikutusta terveiden henkilöiden kognitioon ei tunneta kovin hyvin. –Monet eri altistavat ja suojaavat tekijät vaikuttavat sairastumisprosessiin, eikä sairastumisriskiä pysty ennustamaan yksilötasolla pelkästään yksittäisen oppimistehtävän avulla. Testi ei Lindgrénin mukaan tällaisenaan riitä erottamaan suuremmassa riskissä olevia ihmisiä. –Se vaatisi testin parannusta, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että testi esitettäisiin kolme kertaa, jolloin erot voisivat olla selvempiä. Kohonneen muistisairausriskin tunnistaminen on tutkijoiden mukaan tärkeää, jotta sairastumisriskin alentaminen ja sairauteen johtavien muutosten hidastaminen olisi mahdollista. Vaikka vielä tällä hetkellä ei tunneta taudinkulkua pysäyttäviä lääkkeitä, sairastumisriskiin voi todennäköisesti vaikuttaa elintavoilla. Suomessa sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Muistisairaudet johtavat usein dementiaan, jolla tarkoitetaan kognitiivisten toimintojen heikentymistä siinä määrin, että kyky itsenäiseen elämiseen on heikentynyt. Yleisin dementiaan johtava sairaus on Alzheimerin tauti. Sille on tyypillistä uuden oppimisen vaikeus ja lähimuistin heikentyminen.