Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jämsässä diagnosoidaan lähes 100 uutta muistisairautta vuosittain – Jos elää päihdehuuruista elämää, voi muisti alkaa pätkiä jo kolmekymppisenä

Muistihoitaja Mari Laakso tekee joka vuosi lähes 1000 muistitestiä Jämsän Terveyden muistipoliklinikalla. Määrä kuulostaa suurelta, mutta vain 80–100 testiä johtaa lopulta varsinaisen muistisairauden diagnoosiin. Lievän muistamattomuuden taustalla saattaa olla nimittäin stressiä, B12 -vitamiinin puutosta tai vaikkapa masennusta. –Turhia käyntejä meille ei kuitenkaan tehdä. On aina iso helpotus, jos selviää, ettei kyseessä olekaan alkava muistisairaus. Ja vaikka muistisairaus löytyisikin, apua löytyy. Sairautta ei voida kokonaan parantaa, mutta sen etenemistä on mahdollista jarruttaa lääkkeillä ja elämäntavoilla. –Siksi varhainen toteaminen ja lääkityksen aloitus on tärkeää, muistuttaa Laakso. Miten se olikaan? Jos ihminen hoksaa itse hakeutua testeihin, tilanne ei ole vielä huono. Yleistä onkin, että lähipiiri huomaa alkavan muistiongelman merkit läheisessään. –Henkilö unohtaa äsken tapahtuneita tai puhuttuja asioita. Tavarat hukkuvat tämän tästä. Ihmisiä ja esineitä on vaikea tunnistaa ja nimetä. Käytännön asioiden hoito vaikeutuu, luettelee Mari Laakso. Sairaus voidaan todeta magneettikuvauksen ja verikokeiden avulla. –Moni kuvittelee, että jos suvussa on muistisairautta, se tulee itsellekin. Perimän rasitetta voi kuitenkin vähentää omilla elämäntavoilla. Altistavia tekijöitä ovat kohonnut verenpaine ja kolesteroli, diabetes, ylipaino, tupakointi, päihteiden käyttö ja vähäinen liikunta. –Näihin kaikkiin voi itse vaikuttaa, sanoo myös projektivastaava Elina Koivumäki Jämsän Muistiyhdistyksestä. Pidä huolta päästäsi Tärkeimmästä pääomasta eli omasta päästä pitäisi huolehtia nuoresta asti. Jos nuori viettää päihdehuuruista ja tupakansavuista elämää, muisti voi alkaa oirehtimaan jo kolmekymppisenä. –Ruokavaliossa puolestaan kaikki, mikä on hyvää sydämelle, on hyväksi myös aivoille. Kala, vaalea liha, kasvikset ja marjat, luettelevat Koivumäki ja Laakso. Mustikkaa on tutkittu viime vuosina paljon, ja sen hyödyt aivoterveydelle ovat kiistattomat. Lusikallinen pähkinöitä päivässä on aivoille hyväksi, samoin B12-vitamiinia pillereinä tai pistoksina on syytä ottaa. Liikunnan pitäisi kuulua ohjelmaan useita kertoja viikossa. –Luonnossa liikkuminen, kävelylenkit ja tanssi tekevät hyvää myös muistille. Muistiasioiden parissa työskenteleviä huolettaa nykyelämän pirstaleisuus ja älylaitteiden käyttö. Keskittymiskyky heikkenee ja aivot rasittuvat tietotulvan keskellä. –Aivojen pitäisi saada välillä levätä. Sopivaa virikettä aivoille Elina Koivumäki työskentelee Nyt mun päässä ei raksuta -hankkeessa. Se on työikäisille, mutta työelämän ulkopuolella oleville suunnattu projekti. –Teemme nimenomaan ennaltaehkäisevää työtä. Tarjoamme aivoterveyttä tukevaa toimintaa niille, joilla ei ole muistisairauden diagnoosia, hän korostaa. Aivot tarvitsevat paitsi lepoa, myös mielekästä tekemistä. Niinpä hankkeessa on kädentaitoryhmä, lähiluontoretkiä, kuntosalikäyntejä ja vertaiskahvila. On tietoa ravitsemuksesta. On musiikkia, teatteria ja valokuvausta. Tärkeä näkökulma on yhdessä tekeminen ja osallistuminen. Aivonystyröitä kannattaa hioa sopivasti, vaikkei muistisairautta olisikaan. Muistiyhdistyksestä voi hakea vinkkejä ja netistäkin niitä löytyy esimerkiksi osoitteesta www.muistipuisto.fi. –Sanaristikot, anagrammit ja muistipelit tekevät hyvää muistille, luettelee Koivumäki. Ja jos perheenjäsenellä on todettu muistisairaus, elämä jatkuu siitä huolimatta. –Hoitopolku rakennetaan niin, että huolenpitoa jatketaan yhteistyössä muistihoitajan, lääkärin, omaishoidon ohjaajan, vanhustenpalveluohjaajan ja omaisten kanssa, sanoo Laakso. Parhaimmillaan muistisairaalla voi olla edessään vielä monta hyvää ja toimintakykyistä vuotta.