Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lojaliteettivelttoilua

Jos Nokian pomo Ollila olisi käyttänyt sinnikkäästi Applen luuria nokialaisen sijaan tai jos Mersun päätirehtööri kaasuttelisi autobahneilla vain Ferrarilla, olisi hallituksen puheenjohtajilla varmasti puhuttavaa alaisilleen. Nimittäin isoilta johtajilta edellytetään lojaalisuutta työnantajaansa kohtaan tiukemman asteikon mukaan kuin tavallisilta duunareilta, joilta tosin heiltäkin edellytetään lojaalisuutta työnantajaansa kohtaan, myös vapaa-aikanaan. Ei siis käy latuun, että duunin jälkeen irrotellaan somessa ja haukutaan työnantajaa. Tiedän tätäkin tapahtuvan. Onko kunnallisen tuloveron maksaminen Tampereelle Jämsän kaupunginjohtajalta lojaliteettivelvoitteen rikkomista? Ainakin se näyttää lojaliteettivelttoilulta, jollaiseen moraalinvartijat tapaavat puuttua. On tosin muistettava, että kaupunginjohtajatkin ovat ihmisiä samoilla perustuslaillisilla oikeuksilla kuin muutkin kansalaiset. Huippuosaajat voivat sanella ehtonsa, eikä edes fyysinen läsnäolo työpaikalla, asuinpaikasta puhumattakaan, ole asiantuntijatyöläisen ensimmäinen määre työsopimuksessa. Mutta johtajien kanssa on hieman toinen juttu. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että joukkoja johdetaan edestä ja esimerkillä, joskus jopa huonolla. Tamperelaiselle Salmiselle ei ainakaan kotipaikan perusteella voi antaa potkuja, jos joku ehti niin jo toivoa. Pitää olla painavammat perusteet. Eihän Tampereella asuminen muutenkaan voi olla syy sanktioille, kiva kaupunki, hyvä valinta. Jyväskylässä asumisesta en olisi aivan varma. Jämsäläinen ongelma on ainakin kolmen vuosikymmenen ajan ollut väestön väheneminen. Periaatteessa vireä, hyvät palvelut omaava, sijainniltaan ja maisemiltaan mainio Jämsämme kuihtuu kuihtumistaan. Toinen ongelma kaupungin elinvoiman kannalta on muualta tapahtuva pendelöinti, jota tosin tapahtuu toisinkin päin. Haetaan palkka Jämsästä, mutta maksetaan verot ja kulutuseurot muualle. Toivottavasti ykkösvirkamiestä on haastateltu tuoreeseen muuttovirtatutkimukseen, koska tuntee asian. On pienoinen ihme, ellei kaupunginjohtajan kotipaikasta nouse älämölyä ”instansseissa”. Herra se on näet herrallakin, herttarouvapari on enemmän kuin prinssieversti.