Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kuhmoisten kunta täytti 150 vuotta – Juhlassa esiteltiin uusinta kotiseutukirjaa ja päiväkotikin sai nimen

Kun tullaan Kuhmoisiin, tullaan ihmisiin. Tällä sananparrella ovat kuhmoislaiset ylvästelleet ikimuistoiset ajat, eivätkä suotta. Eivät ainakaan Sirpa Viinikan mielestä. –Vanhempani hankkivat kesäpaikan Kuhmoisista 1960-luvulla. Sitten 1990-luvulla he muuttivat tänne kokonaan asumaan, hän kuvailee. Niin hyvin suku on juurtunut Kuhmoisiin, että Sirpan poika Pekka Viinikkakin viettää siellä lomansa ja vapaapäivänsä. –Kukapa tietää tulevaisuudesta, jos vaikka tänne joskus kokonaan muuttaisin, hän pohti lauantai-illan juhlahumun keskellä. Viinikoiden lisäksi Kuhmoisten 150-vuotisjuhlaa oli viettämässä noin 300 henkeä. Yhtenäiskoulu oli koristeltu viimeisen päälle, tarjolla oli kakkukahvit ja monenlaista ohjelmaa. Paikalla oli tietysti paljon tuttuja ja kylänmiehiä. Sydän ja juuret kotipitäjässä Elina ja Janne Inkiläinen erottuivat juhlayleisöstä pukujensa ansiosta. Elinan äiti Sisko Kääpä on omin käsin ommellut Kuhmoisten tarkistetun kansallispuvun. Jannella oli yllään Hämeen miehen liivi. –Halusin pukea äitini valmistaman puvun tänä iltana kunnioituksesta kotikuntaani kohtaan, korosti Elina Inkiläinen. Inkiläiset tunnustavat olevansa kotiseuturakas pariskunta. Sydän ja juuret ovat Kuhmoisissa, syntymäpitäjässä. –Olemme asuneet välillä Tampereella ja Helsingissä, mutta halusimme metsään asumaan. Siksi palasimme kotiin. Inkiläiset kertovat, että suuri osa heidän ikäisistään on lähtenyt työn ja opintojen perässä Kuhmoisista muualle. –Olisi tietysti ihanaa, jos mahdollisimman monet muutkin tekisivät saman ratkaisun kuin me, eli palaisivat tänne takaisin. Elämänmenoa Kuhmoisissa Juhlan yhteydessä esiteltiin myös Kuhmoisten uusin kotiseutukirja. Se on Sirkka-Liisa Rannan koostama juhlateos Elämänmenoa Kuhmoisissa . Kirjaa esitteli juhlayleisölle kotiseutuneuvos ja kirjatyöryhmän jäsen Seppo Unnaslahti . –Paljon on maailma ja Kuhmoinen muuttunut, mutta toisaalta moni asia on pysynyt samana vuosikymmenestä toiseen. Metsät, järvet ja ihmiset toimissaan ovat täällä varmasti vielä silloinkin, kun vietetään Kuhmoisten 200-vuotisjuhlaa. Parhaimmillaan Kuhmoisissa oli esimerkiksi 16 koulua, ja asukasluku oli suurimmillaan 7000 henkilön hujakoilla. Nyt asukkaita on noin 2300 ja kaikki lapset mahtuvat samaan kouluun. Vaikka Kuhmoinen on maalaispitäjä, mitenkään taantunut ja syrjäytynyt kunta se ei ole koskaan ollut. Kesäaikaan asukasluku moninkertaistuu kausiasukkaiden myötä. Palveluita tarvitaan, yrittäjähenkisyyttä kunnasta löytyy. Tämä antaa Unnaslahden mukaan hyvät näkymät kunnan kehitykselle. Tyytyväiset kuntalaiset Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin korostaa, että väestötilastot eivät kerro koko totuutta Kuhmoisten elämänmenosta. –Tärkeintä on kuntalaistyytyväisyys, ja meillä se on hyvä. Juhlassa sai nimensä kunnan uusi ylpeys, pian valmistuva hirsirakenteinen päiväkoti. Lapset ja lapsiperheet ovat kunnan päättäjille silmäterä. –Päiväkodin nimi tulee olemaan Saukon tassu, paljasti sivistystoimenjohtaja Pertti Terho . Saukko on Kuhmoisten nimikkoeläin, vikkelä ja vilkas, kuten lapset. –Siitä nimi, perusteli päiväkodin ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Malin . Kuhmoinen on vanhaa Hämettä, vaikka se onkin viime vuosikymmenet kuulunut Keski-Suomen maakuntaan. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Arto Satonen toivotti kuhmoislaiset tervetulleeksi takaisin Pirkanmaan maakuntaan. –Te tulette nyt takaisin kotiin, hän totesi. Edit. 12.11. klo 10.42: Elämänmenoa Kuhmoisissa -kirjaa ei julkistettu lauantain juhlassa, kuten jutussa alun perin luki. Kirja on julkistettu jo aiemmin tänä vuonna.