Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Haamuhoitaja-ilmiö on tuttu Jämsässäkin – "Sijaistilanne näyttää hyvältä, kun on pitkä nimilista"

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on kampanjoinut aktiivisesti ja näyttävästi niin sanottua haamuhoitaja-ilmiötä vastaan. Jämsässä perjantaina SuPerin Jokilaakson ammattiosaston 411:n 40-vuotisjuhlassa vieraillut liiton puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että pöyristyttävimmissä tapauksissa työvuorolistoissa on ollut kuolleiden hoitajien nimiä. –Ja sitten on ollut fiktiivisiä hahmoja, kuten Jaska Jokunen. Tällainen toiminta kuormittaa oikeasti työtä tekeviä hoitajia valtavasti. He ovat ajoittain kuin suolakaivoksessa töissä, Paavola lataa. Haamuhoitaja-ilmiö on tuttu myös Jämsässä. Ammattiosasto 411:n puheenjohtaja Heikki Rahikainen sanoo, että keksittyjä nimiä ei listoilla ole ollut, mutta sijaistilanne näyttää paperilla todellista tilannetta paremmalta. –Listalla voi olla 20 nimeä, ja kuitenkin tiedetään, että heistä vain muutamalla on oikeasti mahdollisuus tulla töihin. Listoilla on esimerkiksi hoitajia, joiden tiedetään olevan jo toisaalla töissä, Rahikainen kuvailee. Tästä on seurannut tilanteita, joissa vajetta paikataan ylitöillä ja kutsutaan vapaalla olevia hoitajia töihin. –Sitten halutaan, että ylityöt pidetään ensisijaisesti vapaina, mikä siirtää vajetta toiseen hetkeen. Mitähän tämä tekee työssäjaksamiselle, Rahikainen ja Paavola kysyvät. Paavola muistuttaa, että hoitajat haluavat tehdä työnsä niin ihmisläheisesti ja hyvin kuin mahdollista, mutta resurssit heikentävät siinä onnistumista. Jos on esimerkiksi 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, siellä voi yöaikaan olla tilanne, jossa 60 henkilöä on 2 hoitajan vastuulla. –Jäsenistömme arvomaailma on sellainen, että mitä he haluavat itselleen tehtävän, he haluavat tehdä sitä myös toisille. Työ halutaan tehdä kunnolla, Paavola toteaa. Rahikainen sanoo, että kiire näkyy esimerkiksi vanhuspuolella asukkaiden käytöksessä. –Jos aamuvuorossa on ollut kiire, niin iltavuoroon töihin tuleva pystyy aistimaan sen. Asukkaat ovat levottomia. "On turha kuvitellakaan, että kaikista on kaikkeen" SuPer on ollut viime aikoina huolissaan monen muun ammattijärjestön tavoin toisen asteen koulutuksesta. SuPer on ollut yhtenä osapuolena vaatimassa lähihoitajaopintoihin aiemmin kuuluneiden soveltuvuustestien palauttamista. Asia on etenemässä. Testien palauttamista valmistellaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tavoitteena on, että ne palautetaan käyttöön vielä tämän hallituskauden aikana. –Karsiville soveltuvuustesteille on selkeä tarve. Ei tällä alalla voi mennä niin, että jos on 15 aloituspaikkaa ja 15 hakijaa, niin kaikille on automaattisesti paikka. Siinä joukossa on myös henkilöitä, joille tämä ala ei oikeasti sovi. On ihan turha kuvitellakaan, että kaikista on kaikkeen. Tämä koskee tietysti muitakin aloja, Paavola toteaa. "Hoitotyö halutaan tehdä mahdollisimman halvalla" SuPerin Jokilaakson ammattiosasto 411 vietti perjantaina 40-vuotisjuhlaansa Hotelli Jämsässä. Samalla juhlistettiin 70-vuotta täyttänyttä liittoa. Ammattiosaston puheenjohtaja Rahikainen nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa hoitotyön "halpuutuksen". –Välillä tuntuu, että menossa on yleinen hoitotyön halpuutus. Hoitotyön arvoa halutaan laskea. Tämä koskee niin hoitajien toimeentuloa, kuin koulutusvaatimuksia ja ammattitaitoakin. Hoitotyö halutaan tehdä mahdollisimman halvalla, työvoiman osaamisesta tai soveltuvuudesta viis. Katsotaan, että kuka tahansa kelpaa hoitamaan toista ihmistä. Rahikainen totesi, että hoitajien työtaakkaa on kasvatettu aivan muulla työllä pyykinpesusta puutarhanhoitoon. –Mahdollisimman monesta työsuhteesta halutaan pätkätyötä tai osa-aikaista. Halutaan hoitajia, jotka eivät tule toimeen palkallaan. Tässä pelissä ei ihmisyys paljoa paina. Ei hoitajien eikä asiakkaiden. Hän muistutti, että erityisesti tämä näkyy vanhustyössä. –Vanhustyössä Suomessa on tutkitusti pohjoismaiden heikoimmat resurssit. Ei edes se, että saamme viikko toisensa jälkeen lukea järkyttävistä ihmiskohtaloista, ole muuttanut tilannetta. Poliittinen tahto tilanteen parantamiseksi puuttuu. Vanhuksilta ei saa vaalirahaa. Rahikainen otti kantaa myös sote-ulkoistuksiin. –Jämsässä, kuten monessa muussakin kunnassa päätettiin halpuuttaa hoitotyötä kokonaisulkoistuksella. Lupaukset säästöistä ovat suuria, mutta paljonko tällaisessa ulkoistuksessa kunnan kustannukset laskevat? Sitä ei ilmeisesti tiedä kukaan. Ei edes sitä, laskevatko, usein ei. Mutta varmaa on se, että hoitajien ostovoima ja motivaatio laskevat. Se näkyy vääjäämättä kauppojen kassoilla ja palveluiden kulutuksessa. Se näkyy osaamisen ja asukkaiden virtana ulos toisille paikkakunnille. Se näkyy osaamisen puutteena, joka näkyy ihmisten saamien palveluiden heikkenemisenä.