Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tähystysten kysyntä kasvaa, kun väestö ikääntyy ja paksusuolen syöpä yleistyy – Jokilaakson sairaalassa toimivia erikoisaloja kehitetään jatkuvasti

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Matti Artosalo esittelee Jokilaakson sairaalan skopia- eli tähystyskeskuksen uusittua laitteistoa. –Uusien tähystyslaitteiden avulla toimenpiteet voidaan tehdä kivuttomammin ja tutkimustulokset ovat aiempaa tarkempia, Artosalo kertoo. Viimeisen vuoden aikana Jokilaaksossa on uudistettu ja satsattu juuri skopiakeskukseen. Tähystyksiä sairaalassa on tehty ennenkin, mutta nyt selvästi enemmän kuin ennen, kertoo sairaalan johtava ylilääkäri Titta Frantsila . Ikääntyvä väestö lisää tähystysten kysyntää Jokilaaksossa tehdään kahdenlaisia tähystyksiä. Yksi niistä on kolonoskopia eli paksusuolentähystys, toinen gastroskopia eli ruokatorven ja mahalaukun tähystys. –Tähystystoiminta sisältää toimenpiteitä, joita varten Jämsästä piti aiemmin lähteä esimerkiksi Tampereelle, Frantsila kertoo. Tähystystoiminta on kasvava ala, jonka kysyntä on kasvanut koko maassa ja myös Jämsässä. Yksi syy on väestön ikääntyminen. Tästä syystä tähystetään etenkin paksusuolia. –Paksusuolen syöpä on yleistynyt ja suuri osa uusista paksusuolisyövistä todetaan yli 60-vuotiaille, kertoo Artosalo. Erilaiset suolistosyövät ovat Suomen kolmanneksi yleisin syöpä rintasyövän ja eturauhassyövän jälkeen, kertoo terveyskirjasto Duodecim . Esimerkiksi vuonna 2015 Suomessa todettiin liki 3300 uutta suolistosyöpää. Usein jopa oireettoman paksusuolen syövän riskitekijä on etenkin paljon punaista lihaa, eläinperäistä rasvaa ja vain vähän kuitua sisältävä ruokavalio. –Se on suorastaan elintasosairaus, Artosalo summaa. Myös tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus, ovat yleistyneet etenkin 20–30-vuotiailla. Myös niitä tutkitaan tähystämällä. Saman katon alla yli 20 erikoisalaa Kaikkiaan Jokilaakson sairaalassa on perusterveydenhuollon lisäksi 22 erikoisalaa. Muun muassa diabetespoliklinikka, gynekologia, ihotaudit, neurologia ja nivelrikkoklinikka. Yksi sairaalassa jo vuosia, välillä lopetusuhankin alla, toiminut yksikkö on dialyysihoitoa eli keinomunaishoitoa tarjoava yksikkö. –Toiminta yksikössä on vilkasta ja se on saatu säilytettyä. Yksikön asiakkaat tulevat Jämsästä ja sen ympäriltä, kertoo johtava ylilääkäri Titta Frantsila. Munuais- ja maksaliiton mukaan sairaalassa annettavaa dialyysihoitoa tehdään yleensä kolme kertaa viikossa useamman tunnin kerrallaan. Dialyysihoitoa annetaan, kun pelkkä lääkehoito ja ruokavalio eivät enää auta munuaisten vajaatoimintaan. Sähköiset etäpalvelut kokeiluun vielä marraskuussa Lähipalveluita ei haluta Jokilaaksossa heikentää, sanoo Frantsila. –Kaikkia asioita meillä ei ole mahdollista tehdä, mutta hoitoketjun kehitystyötä tehdään koko ajan. Mietimme, mitä Jämsään voi tuoda ja tehdä lisää. Esimerkiksi pari viikkoa sitten sairaalassa on aloittanut verisuonikirurgi, joka tekee erilaisia pieniä laskimopuolen toimenpiteitä. Myös aiemmin aloitettujen palveluita on tänä vuonna kehitetty. Näin on tehty esimerkiksi tehostettua kotihoitoa ja muun muassa kotisaattohoitoa tarjoavalle kotisairaalalle. Uusimpana Jokilaaksossa ollaan vielä tämän vuoden puolella polkaisemassa käyntiin etälääketieteen palvelut. Ensimmäisten kokeilujen pitäisi tapahtua marraskuussa. –Aloitamme sähköiset etäpalvelut perusterveydenhuollon etävastaanotoilla. Keväällä asiakas voi olla kotoaan käsin yhteydessä lääkäriin, Frantsila kertoo. Myöhemmin ensi vuoden aikana suunnitelmissa on ulottaa sähköiset etäpalvelut koskemaan myös päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä neuvolaa.