Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Konevanhus on ainoa laatuaan – Lähes 70 vuotta vanha karstauskone pyörii edelleen lähes päivittäin

Huopaliike Lahtisen tuotantotilojen perällä runksuttaa tasaiseen tahtiin vihreä karstauskone, jollaista ei ole Suomessa missään muualla. 1950-luvulla rakennettu kone työstää lähes päivittäin huopatossutehtaan raakamateriaalia yhtenäiseksi huopamatoksi. Kaikki tehtaan käyttämä villa kiertää aluksi koneen kautta. Kuukauden aikana konevanhus tekee villalevyä parituhatta kiloa. Koneeseen syötettävä villa on erilaisten villakuitujen sekoitusta, sillä se takaa parhaan laadun. Sekoituksessa on noin kolmasosa uutta villaa. Lisäksi mukaan laitetaan omien tuotteiden leikkuutähteitä ja kotimaista turkismuokkaamolta tulevaa jätevillaa. Yrittäjä Jukka Lahtisen mukaan lähes satavuotiaassa huopatehtaassa on ollut alusta asti tärkeää, että kaikki kierrätetään, mikä on mahdollista. –Leikkuujäte on käyttökelpoista villakuitua, jota ei henno jättää käyttämättä. Sitä sekoitetaan raakamateriaalin sekaan noin 20 prosenttia. Raakavillasta tossujen materiaaliksi Karstauslaitteeseen syötettävä villasekoitus pyörähtää rullien väliin teräspiikkien harjatessa villaa suoremmaksi. Ohueksi villaharsoksi muuttuva materiaali jatkaa matkaansa kerääjärullalle, joka pyörii ympäri niin kauan, että villamatosta tulee halutun paksuinen. Jatkojalostus tapahtuu viereisessä koneessa 7 000 neulan huovuttaessa höttöistä villamattoa. Parinkymmenen minuutin neulauksen jälkeen villa on valmista materiaalia työstettäväksi huopikkaiksi ja aamutossuiksi. Kotimaisen villan käyttö on hankalaa Iso osa Lahtisen käyttämästä villasta tulee ulkomailta. Tähän vetävät käytännön syyt. –Villan jatkojalostus puuttuu Suomesta lähes kokonaan. Se johtuu tekstiiliteollisuuden vähyydestä. Sellaista laitosta ei tällä hetkellä ole, jossa isoja määriä raakavillaa saataisiin pestyä jalostusta varten. Lahtisella pystytään pesemään pieniä eriä kotimaista raakavillaa. Tämän ansiosta muun muassa paikallisen Seppälän tilan villat saadaan hyötykäyttöön omalla paikkakunnalla. Pari viikkoa sitten kerittyjen noin 150 lampaan villat ovat kuitenkin vain pieni osa huopaliikkeen tarvitsemasta villamäärästä. –Olen suunnitellut, että ne villat voisi säästää johonkin erikoiserään. Tällöin villan alkuperää voisi käyttää osana markkinointia. Todennäköisesti jämsäläisestä villasta tehtyjä tuotteita tulee myyntiin keväällä. Yleisesti ottaen Lahtisen mielestä on vaikeaa keksiä kotimaisen villan käytöstä sellaista lisäarvoa, jota kuluttajat arvostaisivat erisuuruisen hintalapun muodossa. –Jos ostaisimme enemmän kotimaista villaa, täytyisi se kierrättää pestävänä Belgiassa tai Englannissa saakka. Se toisi lisäkuluja.