Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Savusukeltajan tärkeä tehtävä on tarkkailla tulen kehittymistä – Katso kuvista ja videolta, kun Jämsänkoskella harjoiteltiin ja poltettiin samalla pari rakennusta

Aurinko paistaa, mutta mitä lähemmäksi Jämsänkosken Kellokalliota saapuu, sitä harmaamman verhon läpi säteet taistelevat tietään. Jämsänkosken VPK:n isännöimässä paloharjoituksessa sukellettiin savua täynnä olevaan rakennukseen sen verran monta kertaa, että sitä ei voinut olla huomaamatta lähitienoolla. Lauantain harjoituksen aikana oli tarkoitus savusukeltaa kahdessa eri asuinkiinteistössä, ja polttaa loput kolme Jämsän kaupungin omistamaa varastorakennusta. Toisin kuitenkin kävi. –Pääsimme harjoittelemaan ensimmäisessä kiinteistössä jo niin hyvin, että toinen asuinrakennus sytytetään vaan tuleen, kertoo savusukeltajien pääkouluttaja Ville Ala-Kokko Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ala-Kokko sanoo, että noin 300 neliömetrin kokoisessa kiinteistössä onnistuttiin suorittamaan kaikkien savusukeltajien osalta ne harjoitukset, joita ennakkoon oli suunniteltukin. Kokonaisuudessaan rivitalotyyppisessä rakennuksessa savusukelsi noin puolen sataa henkilöä, joista jokainen vietti rakennuksessa suunnilleen puoli tuntia. Kaiken kaikkiaan paloharjoitukseen osallistui yli 100 henkeä noin kymmeneltä eri palolaitokselta aina Viitasaarta, Säynätsaloa ja Kuhmoista myöten. Kontaten ja tuntoaisteilla eteenpäin Savusukellus oli Jämsänkosken harjoituksessa pääroolissa. Ensimmäisenä palavaan rakennukseen menevien tehtävänä on sytyttää tuli ja tarkkailla sen kehittymistä. Sitten palo sammutetaan ja harjoitellaan savutuuletusta. Päivän aikana tätä toistettiin aina uudelleen ja uudelleen. Lopulta palon annettiin ryöpsähtää valloilleen, ja nopeasti vanha rakennus olikin täyden palon vaiheessa. –Savusukeltaminen on tuntoaisteilla liikkumista. Palavassa rakennuksessa liikutaan konttaamalla käsi seinässä kiinni. Savusukellusta ei ikinä tehdä yksin, Ala-Kokko sanoo. Aito harjoitustilanne on tehokas Savusukeltajien mukana rakennukseen kulkeutuu lämpökamera, suihkuputki ja usein jonkinlaista raivausvälineistöä. Lämpökamera auttaa löytämään henkilöitä, sillä savu peittää näkyvyyden todella tehokkaasti. Viitasaarelta Jämsänkoskelle tullut mies on iloinen näin monelle tarjotusta harjoitusmahdollisuudesta. Hänen mukaansa tämänkaltaiset harjoitukset ovat ainoita, joissa palomiehet voivat harjoitella mahdollisimman aidon tilanteen kaltaisesti. –Simulaatiot palvelevat tiettyyn pisteeseen, mutta eivät ne ole niin toimivia kuin nämä. Tämä on myös poikkeuksellisen iso harjoitus. Lauantain harjoituksessa testattiin savusukelluksen lisäksi käsisammuttimien tehoja huoneistopalossa ja kokonaisen vesijärjestelmän rakentamista Jämsänjoesta tapahtumapaikalle. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Ryönin onnettomuus oli kova paikka Kun palohälytys tulee, ei ikinä tiedä, mitä voi olla vastassa. Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen on ollut liki 44 vuoden urallaan monessa tukalassa paikassa. –Pahin paikka on varmasti ollut Ryönin rivitalopalo Myllymäessä, kun siellä tuli uhrejakin. Monenlaista on tullut nähtyä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toinen haastava tilanne, joka Leppäsen tielle on osunut, oli myös Myllymäessä, kun iso muuntaja syttyi tuleen. Miehen mukaan tilanne oli harvinainen ja palo todella voimakas, jota ei voinut hallita. –Ajattelen aina niin, että olen menossa pahempaan paikkaan. Silloin, kun asennoituu oikein, mikään ei pääse yllättämään. Traagiset tulipalot koskettavat ja voivat jäädä kummittelemaan mieleen. Leppänen sanoo, että hän on pystynyt käsittelemään tapahtuneet aina hyvin, mutta tilanteista olisi myös hyvä keskustella. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Asiat käydään läpi jälkikäteen Palomestari Eero Moilanen Jämsän paloasemalta kertoo, että ikävien tapahtumien jälkeen pelastushenkilöstölle järjestetään aina keskustelutilaisuus, jossa asiat ja tapahtumat käydään läpi. –Ihmisuhreja vaatineet onnettomuudet voivat olla kovia paikkoja etenkin kokemattomille, Leppänen lisää. Ala-Kokon lähes 20 vuotta kestäneen palomiesuran tiukin paikka on ollut Äänekosken Konginkankaan linja-autoturma, jossa menehtyi 23 henkilöä. –Tieliikenneonnettomuudet näyttelevät nykyään isoa osaa meidän työstä. Varsinkin nykyään, kun raskas liikenne on lisääntynyt niin paljon.