Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sydäninfarktin oireita ei tunnisteta ajoissa – Suomalaisille surullisen tutun viikatemiehen terä on tylsistynyt

Sepelvaltimotauti ja siitä seurannut sydäninfarkti on edelleen suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä. Tautiin kuolee yhä yli 10 000 suomalaista vuosittain. Hoitojen ja lääkitysten kehittyminen on ruotsalaistutkimuksen mukaan saanut aikaan huomattavan parannuksen sydäninfarktipotilaiden ennusteessa. Nykyään sepelvaltimotautipotilaat elävät pitempään ja saavat uusia sydänoireita paljon harvemmin kuin 20 vuotta sitten hoidetut. Vuonna 1971 Suomessa sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2016 vastaavat iät olivat 79 ja 87 vuotta. Sepelvaltimotauti aiheutti vuonna 2016 joka viidennen kuoleman. Tautiin kuoli 10 000 henkeä. Naisia kuolee sepelvaltimotautiin yhtä paljon kuin miehiä. Hoidot ja lääkitys parantuneet Uutispalvelu Duodecimin tiedotteen mukaan ruotsalaistutkimus osoittaa sairaalassa tehtävien hoitojen lisääntyneen hurjasti edeltävien kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1997 pallolaajennus tai sepelvaltimon ohitusleikkaus tehtiin noin seitsemälle prosentille, vuonna 2014 lukema oli jo 58 prosenttia. Kohtauksen jälkeiset lääkityshoidot ovat myös parantuneet ja yleistyneet huimasti. Kahden hyytymisenestolääkkeen yhteislääkitykset yleistyivät nollasta prosentista 73 prosenttiin, statiinilääkitykset 13 prosentista 86 prosenttiin ja ACE- ja ATR-lääkitykset 37 prosentista 76 prosenttiin. Samaan aikaan potilaiden riski menehtyä sairaalassa tippui 75 prosenttia ja riski menehtyä vuoden sisällä sairastumisesta 50 prosenttia. Kohtauksen jälkeinen riski pienentynyt Kun vuonna 1995 sydäninfarktipotilaan riski menehtyä vuoden sisällä sairastumisesta oli viisi kertaa suurempi kuin muun väestön, vuonna 2014 riski oli enää kolminkertainen. Ruotsalaisten tulokset osoittavat sydäninfarktipotilaiden hoidossa tapahtuneiden parannusten johtaneen vuosien varrella merkittävään muutokseen. Hoidot ovat parantuneet, mutta myös muut tekijät vaikuttanevat. Esimerkiksi potilaiden elintavat ovat muuttuneet. Sairauksien diagnosointi on parantunut. Ruotsalaisten tutkimus kattaa vuodet 1995–2014. Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä Infarktissa solut kuolevat Sydäninfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu äkillisesti. Ilman verta jäävä sydänlihas jaa ilman happea ja ravinteita. Tämä saa aikaan sydänlihassolujen kuolemaa. Vaurio etenee nopeasti. Sekä sydän- että aivoinfarktissa oleellista on päästä nopeasti hoitoon. Jokainen minuutti ratkaisee. Liian usein sydäninfarktipotilas jää seurailemaan oireitaan toivoen, että ne menevät ohi tai hän ei tunnista oireita infarktin oireiksi. Sydäninfarktin oireet • Laajalti keskirinnassa tuntuva puristava, vannemainen polttava tai ahdistava kipu. • Kipu voi heijastua käsivarsiin, kaulalle, leukaperiin, hartioihin, lapojen väliin tai ylävatsalle. Joskus kipu tuntuu vain näillä heijastealueilla. • Kipu voi nostaa kylmän hien tai aiheuttaa pahoinvointia. • Ahdistava olo tai suoranainen hengenahdistus ja tai kylmänhikisyys. Jos aiemmin terveelle henkilölle tai sepelvaltimotautipotilaalle tulee nopeasti edellä kuvattuja oireita, kannattaa soittaa hätäkeskukseen (numero 112). Ambulanssin ensihoitohenkilöstö arvioi ja toteaa hoidon tarpeen. Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, sydan.fi, tilastokeskus.fi, duodecim.fi