Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Jos minulle käy jotain, teettehän tämän valmiiksi" – Porkkalan kyläkirjan syntyminen oli täynnä tunteita, kun projektin aloittanut menehtyi kesken kaiken

Tunteiden matka. Näillä sanoilla on helppo kuvata niitä vaiheita, joista on syntynyt Porkkakylien historiasta kertova kirja. 3,5 vuoden mittainen urakka valmistui keskiviikkona, kun uunituore kirja saatiin painosta. Määränpää on saavutettu. Idea lähti Eero Porkkalasta . Hänen johdollaan Porkkalan vanhan koulupiirin alueesta alettiin kasata historiaa kokoon. Kaikki ei mennyt kuitenkaan toivotusti. –Eero menehtyi matkan aikana, mutta hän vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa varmisteli, että jos minulle käy jotain, teettehän tämän valmiiksi, kertoo kyläkirjatoimikunnan puheenjohtaja Elina Porkkala-Sarataho . –Nyt projekti on saatettu loppuun, hän lisää. Maaseudun nousu ja lasku Kesällä 2015 Porkkala-Sarataho, Kyösti Heinämäki ja Pertti Koskinen kokoontuivat Eero Porkkalan johdolla suunnittelemaan tulevaa. Kyläkirjan kirjailijaksi pyydettiin Päivi Ketolaista . Kirjassa näkyy maaseudun nousu ja lasku. Vaikka elämä Porkkakylillä nykyisellään onkin kovin hiljaista, ei se aina ole sitä ollut. Hyvin kuvaavaa menneestä on kirjan nimi, jota pohdittiin pitkään. Ilon päivä, lehmä poiki – Muistoja Porkkalan koulupiirin kyliltä sisältää paljon. Ennen jokaisen talon pihasta löytyi karjaa, joko vähän tai paljon. Tänä päivänä Porkkakylillä asuu vain yksi karjatilallinen. Panu Koskinen , joka on kuvattuna kirjan kanteen vasikka sylissään. –Muutos on muutos. Lapsena kellonajan tiesi silloin, kun maitoauto tuli. Nyt ei enää, Porkkala-Sarataho toteaa. Omille muistikuville kosketuspinta Kyläkirja nivoo monipuolisen historian yksiin kansiin. Aikajanaksi on rajattu sodan jälkeinen aika aina tähän päivään. –Joitakin vuosia sitten täällä tehtiin isona ponnistuksena kylätalo ja metsästysseuran maja. Tämä on vahvaa jatkumoa asialle. Jämsänkoskella syntynyt ja kasvanut Porkkala-Sarataho ei ole koskaan asunut Porkkakylällä, mutta hänellä on vahva side kylään. Porkkala-Saratahon isä on kotoisin Ala-Porkkalasta ja perhe on viettänyt kesiä Porkkalassa. Porkkala-Sarataho viettää kylässä edelleen paljon aikaa, sillä hän hankki perheineen sieltä 15 vuotta sitten vapaa-ajan asunnon. –En tunne puoliakaan kirjan sisällön tapahtumista tai ihmisistä, mutta minulla on mielikuvia siitä, että ollaan isän tai mummon kanssa käyty joissakin taloissa. Tämän kirjan mukana omat muistikuvat saavat kosketuspintaa. Porkkala-Saratahon mielestä kyläkirjat ovat tärkeitä historian tallenteita. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki kirjassa esiintyvät asiat eivät välttämättä ole faktaa, sillä teoksessa on paljon muistikuvia, jotka voivat vaihdella kertojansa mukaan. Sotalapsen kirje kosketti kirjailijaa Kertojia onkin ollut paljon. Päivi Ketolainen on viettänyt lukemattomia tunteja kierrellen talosta taloon ja kuunnellen tarinoita. –Kirjan tekeminen on sisältänyt paljon haastatteluja ja ihmisten tapaamisia. Porkkalan koulupiiri on todella laaja, kirjailija sanoo. Koulupiirin alue käsittää Keuruuntien molemmat puolet, joka sisälle jäävät niin Havukylä, Porkkakylät, Siniänvirta ja Urrian tien varsi. –Olen saanut näkymään suuren kaaren, vaikka tietenkin jotain jää aika kertomatta. Kirja on rakennettu siten, että sitä ei tarvitse välttämättä lukea sivulta yksi sivulle 211. Tekstin joukossa on nostoja, jotka elävöittävät tarinaa. Ketolainen ei osaa nimetä yhtä kohokohtaa, mutta muutama kohta on piirtynyt tarkemmin hänen mieleensä kirjaa tehdessä. –Löysin Kotimaisten kielten keskukselta vanhoja kotiseutu- ja murreäänitteitä, jotka olivat todella upeita. Teokseen on kuvattu äänitteiden perusteella 1800-luvun lopun Jämpsäläiset mahtihäät, joista Kustaa Vuolle-Apiala on kertonut Lauri Kuusaanmäelle vuonna 1954. –Yksi ainutlaatuinen teksti, josta oikein kyynellyin, on Sotalapsen kirje. Se kosketti minua syvästi. Porkkala-Sarataho ei ole vielä haastatteluhetkellä nähnyt kirjaa valmiina. Sisällön hän on kuitenkin lukenut useaan otteeseen. Hän uskoo, että Porkkalan koulupiirin alueen tarinoilla on paljon annettavaa heillekin, jotka eivät ole alueella koskaan itse asuneet. –Moni on harmitellut tämän matkan aikana, ettei tullut omilta vanhemmiltaan kyseltyä kylän historiaa. Nyt heillä on mahdollisuus tutustua siihen. Sukujuurten kaipuu on olemassa. Ilon päivä, lehmä poiki – Muistoja Porkkalan koulupiirin kyliltä -kirjan julkistamistilaisuus järjestetään 8. joulukuuta Porkkalan kylätalolla kello 13.