Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Paunun koulun liikunnanopettaja on huomannut, että liikkatunteihin voi liittyä paineita: "Etenkin jos oppilas kokee, etteivät omat taidot tai kapasiteetti ole muiden kanssa samalla tasolla"

Paunun koulun salissa sisäpelitossut tamppaavat lattiaa, kun seiskaluokkalaisten liikuntatunnilla ohjelmassa on salibandyä. Osa oppilaista juoksee pallon perässä täydellä höyryllä koko ajan, toiset tarkkailevat tilannetta ja ottavat pallon haltuun tilaisuuden tarjoutuessa, ja pieni osa pojista on kentällä paikallaan liikkumatta juuri lainkaan. –Salibandy on yksi liikuntatuntien suosikkilajeista, mutta myös trikkaus tai sulkapallokin maistuvat isolle osalle oppilaista, liikunnanopettaja Ville Wacklin kertoo. Vaihtopenkille kentältä juokseva liikuntaluokkalainen Elmeri Konstari hymyilee leveästi. Salibandy ja liikkuminen yleensäkin ovat pojan mieleen. –Harrastan jalkapalloa, joten se on minusta liikkatunneillakin kivointa, mutta tykkään kyllä sählystäkin. Aiemmin en tykännyt luistelusta, koska en ollut siinä kovin hyvä. Olen kuitenkin opetellut sitä, joten nykyään sekin on mukavaa, useita tunteja viikossa liikkuva Konstari kertoo. Kannustava ilmapiiri antaa tilaa onnistumisille Koululiikunnalla on vaikutusta liikkumisen mielekkyyteen myöhemmässä vaiheessa elämää. Liikuntatunnit voivat kannustaa ja innostaa liikkumaan tai pahimmassa tapauksessa tappaa innostuksen liikuntaan. Ihmiset muistavat ja kertovat etenkin kauheina kokemiaan tilanteita liikuntatunneilta vielä vuosikymmentenkin päästä. –Itse en esimerkiksi tykännyt kouluaikana salibandystä, mutta sittemmin allergia on helpottanut. Olisin ennemmin telinevoimistellut. Olin alakoulussa ihan perusliikkuja, mutta yläkoulussa ja lukiossa minulla syttyi kipinä kamppailulajeihin, Wacklin kertoo. Opettajalla on oma roolinsa liikuntatuntien mielekkyyden kanssa, oppilaiden innostajana. Wacklinin mukaan liikaa ei pidä miettiä, etteivät yöunet mene. –Yritän kuitenkin olla liikaa miettimättä innostamista ja opettajan vastuuta, koska on vaikea sanoa, mitkä asiat jäävät oppilaiden mieliin. Wacklinin tavoitteena on luoda liikuntatunneille sellainen kannustava ilmapiiri, että kaikki oppilaat saisivat kokea iloa ja onnistumisia tunneilla. –Tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi lajikirjosta se joku juttu, mikä voisi toimia. Vaikkei se kipinä heti syttyisi, voisi se myöhemmin nousta esiin. Liikuntatunnit eivät yksin riitä, lisäksi tarvitaan muuta liikuntaa Opettaja on huomannut että etenkin poikien liikuntatunneilla voi näkyä hierarkkista luokittelua fyysisyyden perusteella. –Kyllä liikuntatunteihin voi liittyä paineitakin. Etenkin jos kokee, etteivät omat taidot tai kapasiteetti ole samalla tasolla kuin muilla. Opettajan tehtävänä on kuitenkin esimerkiksi joukkuelajeissa jakaa oppilaat tasapuolisesti. Koululiikunta tukee lasten ja nuorten aktiivisuutta, mutta oppilaan täytyisi liikkua myös pakollisten liikuntatuntien ulkopuolellakin. Wacklinin mukaan aktiivisuus on kahtiajakautunutta – toiset liikkuvat paljon ja toiset taas eivät juuri lainkaan. –Yläkouluikäiselle lapselle pitäisi päivässä kertyä 1,5 tuntia jonkinlaista aktiivisuutta, kuten hyötyliikuntaa koulumatkojen muodossa ja koiran lenkkeilyttämistä. Kerran päivässä lasten olisi hyvä hikoilla ja hengästyä ja pari kertaa viikossa tulisi harrastaa lihaksistoa kuormittavaa liikuntaa. Liikkuva koulu -hankkeen kautta Jämsän kouluihin on saatu käyttöön aktiivisuusrannekkeita aina luokalle kerrallaan. Rannekkeet ovat vajaan viikon oppilailla käytössä, jonka jälkeen tuloksia puretaan yhdessä hankkeen työntekijän kanssa. –Aktiivisuuksissa on suuria eroja. On myös huomioitava, että vaikka lapsi harrastaisi säännöllisesti jotain liikuntaa, mutta arkiaktiivisuus on muuten nollassa, voi kokonaisaktiivisuus jäädä liian alhaiseksi. Arkiliikunta on arvokasta, Wacklin muistuttaa. Seiskaluokkalaisilla liikuntaa on koulussa kaksi tuntia viikossa, liikuntaluokkalaisilla yhteensä neljä. Ylemmillä luokilla liikunnan määrä voi kasvaa valinnaiskurssien myötä liikuntaluokkalaisilla jopa yhdeksään viikkotuntiin. –Tästä syksystä lähtien Paunun koulun kasiluokkalaisilla on kahden tunnin sijasta kolme tuntia liikuntaa viikossa, eihän muutos ole suuri, mutta jokainen tunti liikuntaa lisää on kotia päin, opettaja kertoo. –Mua ei haittaisi, vaikka liikuntaa olisi enemmänkin. Ensi vuonna alkaa onneksi valinnaisetkin, Elmeri Konstari kertoo hymyillen.