Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Onnen avaimet

Tutkimuksen mukaan maailman optimistisin nuoriso löytyy Keniasta, jossa 95 prosenttia teineistä sanoi suhtautuvansa optimistisesti tulevaisuuteen. Melkein yhtä hyviin lukemiin päästiin Meksikossa ja Kiinassa. Huonoiten pärjäsivät ruotsalaiset ja ranskalaiset nuoret. Kyselyn tulokset voidaan yleistää myös aikuisväestöön. Vaikka me suomalaiset kuinka nuolisimme ja raaputtaisimme lusikkaamme, paljastuisi se silti kultaiseksi. Elämämme lähtökohdat ovat paremmat kuin 90 prosentilla maailmassa, mutta silti myönteisyytemme valuu viemäriin. Materia tuntuu korvaavan yhä enemmän ja useammin hengen. Kuulin taannoin lapsesta, joka rikkoi kännykkänsä näytön saadakseen paremman, eli tietysti uudemman mallin. Puhelin, jolla harvemmin enää soitellaan, tuntuu olevan pahimmanlaatuinen statussymboli. Hankkiessani ensimmäisen kännykkäni vuonna 1997 nokialainen maksoi 1600 markkaa. Myyjä-Jukka totesi, että nyt kannattaa ostaa, koska halvemmalla sitä ei tule saamaan. Siinä oli matopeli. Nykyisissä huippumalleissa hinta alkaa olla sama, valuutta vain on vaihtunut. Joskus näkee melkoisia sompailuja, kun pariskunta yrittää tunkea juuri ostamaansa elektroniikkaa autoon. 60 tuuman taulutelevisiota ei kovin pieneen kauppa-autoon saakaan mahtumaan. Sittenkö se mieli on hyvä, kun töllö peittää koko seinän? Samaan aikaan elokuviin lähteminen tuntuu ylivoimaiselta, vaikka näyttö on selkeästi isompi.  Mitä enemmän lapsella on leluja, sitä pienemmän hetken he tuntuvat nauttivan uusista vempeleistä. Voisiko lapselle tarjota lahjaksi niin sanotun aineettoman lahjan, vaikkapa lipun teatteriin, mennä itse mukaan, ja kokea sen elämyksen lapsen kanssa? Ymmärtäähän sen, että sekin on vaivalloista, varsinkin jos tenava haluaa jutella juuri kokemastaan. Eikö se voisi vain mennä nettiin? Minulla on pysyvä vihasuhde kaikista moderneimpaan laitteeseen, salaattilinkoon. Saatan tinkiä monista periaatteista, mutta tuommoiselle helvetinkoneelle en pikkusormeani anna. Voin ravistaa salaattini kuivaksi vaikka hihassani.  Käsillä tekeminen, oli se sitten keramiikkaa, pullaa, jakkara tai torjuntaliike pallopelissä, tekee ihmisen onnelliseksi. Niitä varten ei voi ladata äppiä. Baristan tekemä kahvi saattaa olla taivaallista, mutta kyllä se nokipannukahvi siltikin vie voiton.