Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ravintolat odottavat ennätyssuurten veronpalautusten näkyvän pikkujoulusesongissa – "Alkoholi ei näyttele enää niin suurta roolia, nyt panostetaan ruokaan ja ohjelmaan"

Pikkujoulut ovat yhtä juhlaa paitsi kuluttajille myös yrittäjille silloin, kun Suomen taloudella pyyhkii hyvin. Mitä paremmin firmoilla menee, sitä enemmän työnantajat ovat valmiina henkilöstöönsä satsaamaan. Näin tuumii matkailu- ja ravintolapalveluyrityksiä edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi , joka kertoo, että juuri nyt pikkujouluihin panostetaan enemmän kuin aikoihin – jopa enemmän kuin vuosi sitten, kun kansallamme oli erityinen syy juhlaan Suomen 100-vuotiaan historian vuoksi. –Suomi ei tosin ole vielä päässyt takaisin sille tasolle, jossa olimme ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, Lappi sanoo. –Viimeiset pari vuotta suunta on kuitenkin ollut varsin hyvä. Ennätyssuurten veronpalautusten odotetaan näkyvän Yksi syy siihen, miksi ravintolat suhtautuvat tämän vuoden myyntiin niin optimistisesti, piilee ennätyssuuriksi nousseissa veronpalautuksissa. Ensi vuodesta lähtien henkilöasiakkaiden verotus muuttuu, ja palautusmiljardit lienevät tileillä jo kauan ennen joulua, elokuussa. Vaikutus pikkujoulusesonkiin jää nähtäväksi. –Tänä vuonna ovat kaikkien aikojen veronpalautukset, ja ne piristänevät sesonkia siksi, että myös kaveriporukat voivat pitää tavallista enemmän pikkujouluja ja illanistujaisia ravintoloissa. MaRan jäsenkyselystä selvisi, että yli puolet kyselyyn vastanneista ravintoloista odottaa pikkujoulumyynnin nousevan viimevuotisesta, Lappi sanoo. Pikkujoulujen kultakausi on kuitenkin kaukana takana päin, Lappi arvioi. Hän uskoo, että parhaat ajat koettiin vuosina 1997–2007, aikana ennen talouskriisiä. –Silloin Suomen talous kasvoi voimakkaasti. Nykyään työelämä on niin kiireistä, ettei pitkiä lounaita ja kosteita illallisia ole enää siinä määrin kuin ennen, Lappi sanoo. Ruoka ja ohjelma pääroolissa Suurin ja näkyvin muutos suomalaisissa pikkujouluissa on yhtä kaikki se, että ravintolat myyvät alkoholia vähemmän kuin aikaisemmin. –Jos katsotaan kymmenien vuosien aikahaarukkaa, alkoholin kulutus on selkeästi vähentynyt ravintoloissa sinä aikana, Lappi kertoo. –Ruokaan ja ohjelmallisuuteen ollaan sen sijaan valmiita panostamaan, hän lisää. Ruokailu on toki ollut kytköksissä pikkujouluihin iät ja ajat, mutta ohjelmallisuutta Lappi pitää tuoreempana ilmiönä. Nykypäivänä pikkujoulua ei enää vietetä vain ravintolassa, vaan käydään teatterissa, konserteissa, keilailemassa ja vaikkapa pakohuonepeleissä. –Myös ravintolaan voidaan kutsua jonkinlainen esiintyjä, mutta pääasia on se, että ruokailu on säilyttänyt vahvan asemansa siinä missä juomapuoli on vähentynyt. Syy siihen on yksinkertainen, hinta. –Suomessa verotetaan ravintolassa nautittua alkoholia enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomi on esimerkiksi oluen verotuksessa ihan ylivoimainen ykkönen. Olemme myös väkevissä ja viineissä kärkisijoilla, Lappi kertoo. Alkoholin hinta vaikuttaa myös yöelämään, joka ei Lapin mukaan houkuttele pikkujoulukansaa samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. –Toki ihmiset lähtevät edelleen pikkujouluista yöhön, mutta juhliminen on muuttunut maltillisemmaksi. Yritysten alkoholipiikit eivät ole enää auki niin kuin ennen. Pikkujouluista muodostuu Lapin mukaan alkoholin verotuksesta huolimatta ravintola-alan tärkein vuosittainen sesonki, joka alkaa marraskuun alkupuolella ja päättyy joulukuun puolenvälin tienoilla. –Kaikkein kuumimmillaan sesonki on marras–joulukuun vaihteessa, Lappi sanoo. Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n eli MaRan järjestämä jäsenkysely, johon vastasi 273 alan yritystä. Vastaajista 51 prosenttia arvioi vuoden 2018 pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuodesta. Vastaajista vain alle 16 prosenttia uskoo pikkujoulumyynnin laskevan edellisvuodesta. Loput arvioivat pikkujoulumyynnin pysyvän ennallaan. "Toki…ihmiset…lähtevät edelleen pikkujouluista…yöhön, mutta…juhliminen on muuttunut…maltillisemmaksi."