Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Jämsän seudun hevoshistoria on värikäs ja monipuolinen – Nyt perinteitä kerätään ensimmäistä kertaa yhteen paikallisten ja EU-rahan voimin

Hevonen on joskus kuulunut niin tiiviisti ihmisten arkeen, ettei sitä aina edes ymmärretä. Paperitehtaan sisälläkin käytettiin kauramoottoreita, eikä ilman hevosia olisi saatu puita metsistä tai perunoita nostettua pellolta. Kyläkirjoja ja eri yhdistysten sekä seurojen historiikkeja ilmestyy säännöllisesti, mutta jämsäläistä hevoshistoriaa ei ole koskaan nivottu yhteen. Ei, vaikka historia juontaa juurensa todella syvälle. Jämsässä on ajettu ensimmäisen kerran kilpaa raveissa vuonna 1876, ja samoihin aikoina seudulla syntyi ensimmäinen hevosseura. –Hevonen on ollut niin itsestään selvä, ettei siitä ole edes puhuttu, Anna Karhila toteaa. Kohta puhutaan, luetaan ja katsotaan. Jämsässä on juuri aloitettu Jämsän seudun hevoshistoria -niminen hanke, jota Karhila vetää. Kähö-hevosistakin tunnettu Erkki Reponen on projektin tärkeä lenkki. –Kun tulee tiettyyn ikään, niin sitä alkaa muistella vanhoja, Reponen naurahtaa syyksi siihen, että hanketta lähdettiin juuri nyt toteuttamaan. Budjetti 40 000 euroa Asiaa oli mietitty jo pitkään. Suomen historian maisteriksi valmistunut Karhila teki vuonna 2009 gradun, joka kertoi Jämsän hevoshistoriasta vuosina 1945–1965. Muutama vuosi gradun valmistumisesta hanketta mietittiin, mutta se ei silloin vielä ottanut tuulta alleen, eikä ainoastaan yhtä historiakirjaa varten ollut helppoa saada hanketukea. Vuosia vierähti ja Karhilan perhekin ehti kasvaa. Viime kesäkuussa hankehakemus saatiin vihdoin Vesuri-ryhmän käsittelyyn, josta tulikin heti vihreää valoa. Ely-keskuksen päätös saatiin lokakuun lopussa, joten nyt kun rahoitus on selvä, kaasu on isketty pohjaan. Vuoden 2020 loppuun asti olevan hankkeen budjetti on noin 40 000 euroa, josta osa kerätään omasta pussista. Talkootyötä hevoshistorian keräämisessä tehdään paljon. Haastateltavat, joita Karhila tapaa, lasketaan myös talkootekijöiksi. Tarkoituksena on, että reilun parin vuoden kuluttua Jämsän hevoshistoria on kahlattu läpi 1800-luvulta tähän päivään. –Tarkoitus on huomioida jokainen aikakausi. Pohjia on jo tehty, mutta paljon työtä tämä vielä vaatii kaikilta, Karhila toteaa. Jämsässä on harvinaisen värikäs historia, mitä tulee hevosiin. Esimerkiksi suomenhevosten yksi tärkeimmistä kantaoriista Jaakko, on vaikuttanut Jämsässä. –Vaikea sanoa, miksi Jämsässä on ollut niin paljon hevostoimintaa. Täällä on innokkaita hevosihmisiä ja paljon kilpailujakin. Hevonen on myös liittynyt tiukasti sotaan, Reponen pohtii. Kirja, nettisivut ja näyttely Tietoa löytyy varmasti, kunhan oikeat henkilöt saadaan haastateltua. Karhilalla mahdollisten haastateltavien lista on usean sivun mittainen, mutta hän ottaa silti uusia nimiä vastaan. –Jos jollain on jotain kerrottavaa tai kuvia, eläviä tarinoita hevosista ja ihmisistä. Myös sota-ajan hevosista olisi hienoa saada muistoja. Hankkeella täytyy tietenkin olla päämäärä. Karhila uskoo, että suurin ponnistus, eli kirja, saadaan painovalmiiksi vuoden 2019 aikana. Tarinoita ja kuvia on tulossa myös verkkosivuille, jonne Karhilan mukaan mahtuu onneksi nekin palat historiasta, jotka eivät kirjaan päädy. Tämän lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään näyttely ja tapahtumia. Sen, miten ja missä muodossa näyttely toteutuu, näyttää aika. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tavaroita, kuvia ja tekstejä voi löytyä yllin kyllin. –Alueena meillä on Jämsä ennen kuntaliitoksia ja Kuhmoinen. Längelmäki ja Kuorevesi jäävät pois, koska ne alueet ovat aina kuuluneet eri hevosjalostusliittoon. Ei me kyllä ihan nöpönuukia olla, mutta noin pääpiirteittäin. Edit: 14.12. kello 13.40: Korjattu kuvatekstissä Sisko Lintisen sukunimi.