Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Suomessa on näkymätön ryhmä, joka vie meitä maailmalle: ”Heistä puhutaan patenttikeisareina” – Nämäkin huippukeksinnöt ovat Suomesta

Äitiysavustuspakkaus, ilmainen kouluruokailu, jäänmurtaja, erilaiset lumenpudotusvälineet, Gefilus-tuotteet ja savutuspussi. Nämä kaikki ovat suomalaisia keksintöjä. Suomalaiset ovat kekseliästä kansaa. Sen todistavat Suomen Keksijäin Keskusliiton toiminnanjohtajan Maunu Korpelan mukaan kansainväliset vertailut, joissa katsotaan, kuinka monta patenttia asukasta kohden myönnetään. –Jos katsotaan 10–15 vuoden ajalta, niin suomalaiset ovat olleet 10 parhaan joukossa. Se ei ole mikään ylistys, vaan puhdas toteamus. Keksintö ei ole vain hyvä idea Korpelan mukaan suurin osa keksinnöistä tulee yrityksiltä. Suurimmat kotimaiset patenttien yrityshakijat olivat vuonna 2017 Nokia Technologies, Aalto-korkeakoulusäätiö, Teknologian tutkimuskeskus VYY ja Kemira. Sarjakuvista tuttu karikatyyrinen keksijähahmo on vain pieni osa keksijöistä. –Paljon keksintöjä tulee yritysten tuotekehitystiimien kautta. Tämä ei tarkoita, etteikö muiden kuin yritysten keksinnöistä voisi tulla kaupallisia menestystarinoita, mutta ne ovat harvinaisempia teollistuneissa valtioissa ihan globaalisti. Keksintö ei ole vain hyvä idea, vaan jotain, joka voi olla patenttioikeudella suojattu. Innovaatioksi keksintöä voidaan nimittää siinä vaiheessa, kun keksintö on yllättänyt keksijän ja asiakkaat, ja siitä on muodostunut kaikille tuttu menetystarina. –Patentin saaminen tarkoittaa, että keksijä on ylittänyt absoluuttisen uutuuden vaatimuksen, eli kukaan muu maailmassa ei ole voinut saada aikaan samaa teknistä ratkaisua samaan tekniseen kysymykseen koskaan ihmiskunnan historian aikana. Eli sikäli se patenttien määrä osoittaa meistä jotakin. ”Laivat ovat suomalaisten keksintöjen vitriinejä” 15 vuoden ajalta Korpelan mieleen nousevat etenkin metsä- ja laivateollisuuden suurimmat tekijät ja toimijat. Hän mainitsee esimerkiksi Suomen telakoilta valmistuvat risteilijät ja laivat, joista löytyy lukuisia suomalaisia innovaatioita - oli omistuspohja mikä tahansa. –Mietitään esimerkiksi energiatehokkuutta, hyttirakenteita ja paloturvallisuutta. Ne laivat eivät ole vain laivoja, vaan suomalaisten keksintöjen vitriinejä. Valitettavasti keksinnöt ja keksijät jäävät aika usein taustalle toissijaisena asiana. Naiskeksijä ei ole enää harvinaisuus Keksijät eivät enää ole vain miehiä. Korpelan mukaan jakauma naisten ja miesten välillä on yleiseurooppalaisesti katsottuna kaventumassa. Aiemmin patenttihakemusmaailmassa oli noin 8 prosenttia naiskeksijöitä, jos katsotaan sellaisia keksintöjä, joilla on vain yksi ainoa keksijä. Nyt Korpela arvioi luvun olevan yli 12 prosenttia. –Jos vielä tarkastellaan tiimejä suurimmissa yrityksissä, on naiskeksijöiden osuus huomattavasti suurempi kuin koskaan aiemmin. Keksiminen ei missään tapauksessa ole vain tiettyyn sukupuoleen, ikään tai edes koulutukseen nivoutuva asia. Korpelan mukaan suomalaisissa yrityksissä on henkilöitä, joista puhutaan keksijäpiireissä patenttikeisareina. –He ovat luoneet Suomen vientiteollisuudelle vakaan, aineettoman omaisuuden pohjan, jota ilman vienti ei olisi mahdollista. Voisi sanoa, että kyseessä on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä asia. 1918 ABLOY-lukko, Abloy Oy Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksi levyhaittasylinterin, jota pidetään nykyäänkin Abloy-lukkojen ytimenä. Innovaation menestykseen on vaikuttanut erityisesti lukon sylinterirakenne ja kestävyys. Rakenne mahdollistaa esimerkiksi erilaiset sarjoitusmahdollisuudet. Ensimmäiset Abloy-lukot tulivat myyntiin jo vuonna 1908. Vuosi 1918 on siitä, että tuolloin aloitettiin lukkojen teollinen valmistus Ab Låsfabriken - Lukkotehdas Oy:ssä. Patentin myöntämisen jälkeen 1919 perustettiin uusi yritys, joka sittemmin muutettiin Abloy Oy:ksi. 1929 AIV-rehun säilöntämenetelmä, Valio Oy A. I. Virtasen ja hänen tutkimusryhmänsä kehittämä rehunsäilöntämenetelmä kaupallistettiin vuonna 1929. Keksintö voitti Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1945. AIV-rehun valmistusmenetelmä perustuu tuorerehun pH-arvon laskemiseen. Sen avulla estetään haitallisten bakteerien lisääntyminen ja rehun käymisreaktiot. 1936 Vaappu-uistin, Rapala Oy Lauri Rapalan idea vaappu-uistimesta lähti tarpeesta luoda muikkusyötin tilalle kestävä, useaan kertaan käytettävä syötti. Rapalan vaappu-uistin nousi ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi maailmanmaineeseen. Virallisesti Rapala-Uistin-yhtiö, nykyinen Rapala VMC Oyj, perustettiin vuonna 1957. 1946 Voima-aaltopahvi ja siitä valmistetut laatikot, Paperituote Oy Aaltokartonkia pidetään yhtenä metsäteollisuuden suurimpana innovaationa. Aaltopahvin menestys perustuu yksinkertaiseen, mutta kestävään rakenteeseen. Se on edullinen, mutta vahva suoja kuljetettaville tuotteille. Paperi Oy:n Voima-aaltopahvin kaksipuolisuus takasi pakkausten kestävyyden. 1951 Afrikan tähti -peli, Kari Mannerla ja Peliko Oy Maantiedosta kiinnostunut nuorimies Kari Mannerla kehitti klassikoksi muodostuneen lautapelin. Useiden käännösten myötä peli on menestynyt myös ulkomailla. Nykyään pelin myyntioikeudet omistaa Peliko Oy. 1961 Paperikoneen kehitys, Kone ja Silta Oy Wärtsilä-yhtymään kuulunut Kone ja Silta Oy valmisti aikansa suurimman Suomessa tehdyn paperikoneen. Se oli myös maailman pohjoisin sanomalehtipaperikone. Paperikone käynnistettiin marraskuussa 1961 Veitsiluoto Oy:n Kemin tehtailla. 1975 Ksylitol-purukumi, Huhtamäki-Hellas Oy Suomen Sokeri Oy patentoi ensimmäisenä maailmassa ksylitolin valmistusmenetelmän. Teolliseen käyttöön makeutusaine tuli vuonna 1974, ja ensimmäisen ksylitolia makeutusaineena käyttävän purukumin toi vuonna 1975 markkinoille Hellas, nykyinen Cloetta Suomi Oy. 1986 Pan-suola, Oriola Oy Pan-suolassa on vähemmän natriumia kuin tavallisessa suolassa. Lisäksi siinä on kaliumia, magnesiumia ja lysiiniä. Oriola Oy:n luomasta tuotteesta on muodostunut suomalaisille käsite. 1996 Ensimmäinen Benecol-tuote maailmanmarkkinoille oli margariini, jonka terveysvaikutus perustui kasvistanoliesterin kolesterolia alentavaan vaikutukseen. Nykyään kasvistanoliesteria valmistetaan Raision patentoimalla menetelmällä yhdistämällä kasvistanolia kasviöljyn pehmeisiin rasvahappoihin. 2006 Puumuovikomposiitti, UPM UPM ProFi -puumuovikomposiittimateriaali syntyi UPM:n ja yhteistyökumppaneiden kolmen vuoden kehitystyön tuloksena. Siinä yhdistyvät puukuitujen ja muovin ominaisuudet, ja materiaali soveltuu etenkin säälle alttiina oleviin ulkorakenteisiin. Materiaalin kehittämisen tausta-ajatuksena oli hyödyntää kierrätysperiaatteella UPM:n muussa tuotannossa hyödyntämättä jäävää raaka-ainetta. 2015 Nyhtökaura, Gold&Green Foods Oy Nyhtökaura on kasviproteiini, joka ei sisällä soijaa tai vehnää, vaan on valmistettu ekologisesti kotimaisesta kaurasta, härkäpavuista ja keltaherneestä. Nyhtökaura sisältää peräti 30% proteiinia. Lähde: Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla ja Jani Saarinen: Suomalaisia innovaatioita - Suomi-konepistoolista Habbo Hotelliin. Gummerus ja Patentti- ja rekisterihallitus.