Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

"Kun vedetään covereita, tehdään myös bänditeatteria" – Laviranta Rock Band haluaa väistää soitetuimmat rock-klassikot mutta ei unohtaa nostalgiaa

–Esiintyjillä on halu tulla hyväksytyksi. Siinä on varmaan narsismiakin mukana, mutta toivon, että se on vielä positiivisen puolella, Laviranta Rock Bandin basisti Janne Laviranta naurahtaa. Vieressä istuva, bändin toinen laulaja Satu Silvan nyökyttelee. Kumpikin heistä tunnustaa olevansa arjessa perfektionistityyppiä, joille lava on se paikka, missä naruista saa päästää irti. –Rock-keikalle ei voi koskaan tietää, mitä tapahtuu, Silvan kuvailee. –Olin lavalla aiemmin arka. Sitten opin, että mitä enemmän heittäytyy ja kopioi lavakliseitä, sitä paremmin yleisö on mukana. Yleisö odottaa, että soittajilla on lavalla joku rooli. Etenkin kun vedetään covereita, tehdään myös bänditeatteria, Laviranta toteaa. Keikkasetit kootaan intohimolla Laviranta Rock Bandin keikkasetit koostuvat rock-covereista ja jäsenten omat intohimot ohjaavat sitä, mitä lavalla soitetaan. Coverbändejä on Suomessa kuitenkin paljon, Laviranta huomauttaa. Siksi massasta pitää yrittää erottautua. Tämän bändin kohdalla se on tarkoittanut sitä, että Smoke on Waterin ja Proud Maryn kaltaisia, rock-musiikin superklassikoita ei ole keikoilla soitettu. Silti nostalgiaa ei voi täysin sivuuttaa. –Yritämme etsiä tuoreempia tuttuja. Yleisö kuitenkin huutaa isoja klassikoita, eikä niitä kaikkia voi väistää pois. Deep Purplen Perfect Strangers on esimerkki tällaisesta biisistä, mikä meillä on setissä, Laviranta kertoo. Judas Priest, VHS ja rock-kokemus Bändin kuudesta jäsenestä kolme asuu Jämsänkoskella. Muut tulevat treenaamaan kauempaa. Myös yrittäjyys, vuorotyöt ja lapsiperhearki mutkistavat harjoitteluaikatauluja, mutta rock-musiikin ja bändin imu on vahva. –Treenit kestävät helposti monta tuntia, kun siinä juodaan kahvia, soitetaan ja jutellaan ummet ja lammet. Ne ovat monella tapaa sosiaalisia kohtaamisia, Laviranta kuvailee. Sitten on se rock-musiikin melodia ja soundi. Kunnon särökitara ja syvä komppipohja. Jokin niissä vetoaa Silvania ja Lavirantaa luihin ja ytimiin saakka ja juuri Laviranta oli se, joka johdatti Silvanin 1980-luvun rockin äärelle. –Janne on aina keksinyt kaikenlaista ja minä olen sitten aina lähtenyt mukaan, Silvan naurahtaa. Lavirannan oma musiikillinen tausta on kansanmusiikissa ja soittamisen hän aloitti 12-vuotiaana kaksirivisellä haitarilla. Lukion alussa hän sai käsiinsä Judas Priestin vuonna 1985 Dallasissa vetämän keikan livetallenteen vinyylillä. Sitten kaverin bändistä puuttui basisti ja haitari vaihtui bassoon. –Vaikka olin murrosikäisenä kiltti, kipuilin pääni sisällä. Jotenkin rock musiikin energia vetosi. Se antoi luvan tietyllä tapaa riehua ja auttoi pääsemään irti kiltin pojan raamista. Ensimmäisen rock-keikkakokemuksensa Laviranta muistaa hyvin. Hän oli teini-ikäinen, kun kotiin tuli VHS-soitin. Laviranta tilasi Judas Priestin videokeikkataltioinnin. Sen saman Dallasin keikan, jota kuuntelemalla hän sai ensikosketuksensa rock-musiikkiin. Laviranta Rock Band Jämsänkoskella Bar Montussa lauantaina 15.12.2018 kello 23.