Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Jokilaakson sairaalan leikkaustoiminnan yllä yhä mustempia pilviä – "Lääketieteellisiä syitä ei ole esitetty"

Jokilaakson sairaalan leikkaustoiminnan loppuminen tuli viime viikolla jälleen piirun verran lähemmäs, kun hallitus jätti eduskunnalle esityksen terveydenhuoltolain muuttamisesta. Ennakkotietojen mukaisesti esitykseen sisältyy vaatimus, jonka mukaan potilas on pystyttävä siirtämään leikkaavasta sairaalasta laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan puolessa tunnissa. Matka Jämsästä Jyväskylään kestää esityksessä käytetyn laskukaavan mukaisesti muutaman minuutin pidempään. – Tästä on keskusteltu koko syksy ja ministeri on kutsunut nykyiset toimijat useasti koolle asian äärelle. Edelleenkään tälle vaatimukselle ei ole esitetty lääketieteellistä syytä, vaan syyt ovat ihan muut. Jokilaakson sairaalan kannalta tämä on kohtuutonta, Jämsän Terveyden toimitusjohtaja Teija Kulmala sanoo. Jokilaakson sairaalassa leikkaustoiminta on pääosin päiväkirurgiaa, jonka asiakkaat on valittu tarkoin juuri tämän tyyppisiin leikkauksiin sopiviksi – Eivät mahdolliset komplikaatiot tai tulehdukset yleensä sairaalassa tule, vaan kotona, vaikka asiakas kotiutuisikin hyvävointisena. Siksi sairaalan sijainnilla ei ole merkitystä, vaan sillä, että asiakas saa kotoaan yhteyden päivystyspisteeseen ja oikeat ohjeet, ja pääsee esimerkiksi antibioottihoitoon nopeasti, Kulmala sanoo. Kulmala ymmärtää hyvin, miksi nyt käsittelyssä olevaa lakimuutosta edeltänyt päivystys- ja keskittämisasetus aikanaan tehtiin. Tietyissä hiljaisissa aluesairaaloissa leikkaustoiminnan jatkuminen oli ollut ennen kaikkea aluepoliittinen kysymys. Hän korostaa, että se ei päde Jokilaakson sairaalaan. Valinnanvapautta hyödyntäviä asiakkaita tulee Jämsään ympäri Suomen. – Leikkaustoiminta on tällä hetkellä aktiivisempaa kuin koskaan. Jokilaakson sairaalassa tehdään lähes 2 000 toimenpidettä vuodessa. Käytännössä sairaalan kolme leikkaussalia ovat käytössä maanantaista perjantaihin aamusta iltaan joka viikko, ja leikkauksia tekevät vain kokeneet erikoislääkärit. Sairaalan erikoislääkärivalikoima ja varustus ovat hyviä, ja Pihlajalinna on aidosti kyennyt pyörittämään toimintaa tehokkaasti, Kulmala sanoo. Jokilaakson sairaalan leikkaushinnat ovat pysyneet kilpailukykyisinä, sillä sairaalassa on panostettu asiakkaiden oikea-aikaiseen hoitoon, eikä ketään yli- eikä alihoideta. – Kaikilla mittareilla mitattuna Jokilaakson sairaala on vertailukelpoinen minkä tahansa muun laadukkaan sairaalan kanssa. Esimerkiksi infektioita tai komplikaatioita meillä ei ole yhtään enempää. Mikäli lakiesitys jollain aikajänteellä menee eduskunnassa läpi, on Kulmalan mielestä kohtuullista järjestää toiminnan alasajolle ainakin kunnollinen siirtymäaika. – Tässä puhutaan kuitenkin vakiintuneesta toiminnasta ja 350 työpaikasta sekä kerrannaisvaikutuksista. Kuinka kauan esimerkiksi sairaalan poliklinikka pysyy mielenkiintoisena työpaikkana, kun erikoislääkärit eivät voi tehdä siellä enää leikkauksia? Kyllä tässä on erilaisia uhkakuvia, Kulmala pohtii. – Katsotaan nyt kuitenkin ensin, miten ja missä aikataulussa eduskuntakäsittely etenee. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2019.