Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Timo Tuomisto väitteli tohtoriksi – "Grundtvikin keskeisiä kouluajatuksia voi yhä pitää tärkeinä tavoitteina"

Jämsän Kristillisen Kansanopiston eläkkeellä oleva rehtori, teologian maisteri Timo Tuomisto väitteli 14. joulukuuta Oulun yliopistossa kasvatustieteen tohtoriksi. Tuomiston väitöstutkimuksen aiheena on Kansanopistopedagogiikka kolmessa kristillisessä kansanopistossa. Kansanopistopedagogiikkaa käsittelevä tutkimus on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on edistää kansanopistojen arviointia ja kehittämistä. Tutkimukseen osallistui Jämsän, Ranuan ja Reisjärven kristillisten kansanopistojen kahden eri vuoden opettajia (66 osallistujaa) että opiskelijoita (730 osallistujaa). Kansanopistoista ja yleensä kansansivistystyöstä on aika ajoin keskusteltu maassamme hyvinkin vilkkaasti. Itsessään kansanopistopedagogiikkaa on kuitenkin tutkittu viime vuosina suhteellisen vähän. Vaikuttaa siltä, että tutkimuksen tulosten perusteella voidaan yhä pitää tärkeinä kansanopiston tavoitteina kansanopiston perustajan Nikolai Frederik Severin Grundtvigin (1783–1872) keskeisiä kouluajatuksia, kuten koulu elämää varten, arvomaailma ja kansanopisto internaattina, sisäoppilaitoksena. Opettajien tavoitteiden katsottiin heijastavan sitä, mitä he pitivät tärkeänä myös kansanopistopedagogiikassa. Tavoitteissa korostuivat kasvatus ja oma ammattitaito sekä opetus ja sen kehittäminen. Kasvatuksellisissa tavoitteissa nähtiin merkityksellisiksi opiskelijoiden henkisen kasvun tukeminen, arvokasvatus ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Omaa ammattitaitoa koskevissa tavoitteissa korostui opettajuuden kehittäminen ja ylläpito. Opetuksen ja sen kehittämisen tavoitteissa opettajat tähdensivät kiinnostuksen herättämistä omaan oppiaineeseen ja kansanopistopedagogiikan kehittämiseen. Monet opettajat olivat tyytyväisiä siihen, että opistoissa oli onnistuttu järjestämään varsinaisen opetuksen lisäksi monenlaista omaehtoista vapaa-ajan toimintaa. Tutkimukseen osallistuneet kansanopistot ovat nuorison kouluja, joihin enin osa opiskelijoista vuosittain tulee suoraan peruskoulusta ja osa lähinnä lukion käytyään. Kansanopistoissa opiskelee vuosittain myös ulkomaalaisia, lähinnä amerikkalaisia ja ruotsalaisia suomalaistaustaisia nuoria. Opiskelijoille opistovuosi merkitsi ystävien ja kavereiden saamista, arvojen syventymistä sekä tiedollisten ja taidollisten asioiden oppimista. Opiskelijoiden mukaan heidän luottamuksensa tulevaisuuteen vahvistui ja maailmankuvansa kansainvälisessä ympäristössä avartui. Vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden sosiaaliset taidot ja kielitaidot vahvistuivat samoin kuin heidän itseluottamuksensa. Pohtiessaan kansanopistonsa luonnetta opiskelijoiden mielestä se on paitsi koulu, myös internaattimuotoinen koti. Opetuksen ja oppimisen esteiksi tutkimukseen osallistuneet opettajat katsoivat aika ajoin opiskelijoiden erityistuen riittämättömyyden ja opiskeluryhmän heterogeenisyyden joissakin oppiaineissa. On ilmeistä, että merkittävä osa opiskelijoista rahoitti opintonsa itse tai vanhempiensa rahoittamana. Asia tuskin etenee ennen kuin opintotuki alkaa ulottua myös kansanopistojen vapaan sivistystyön opintoja suorittaviin nuoriin ja aikuisiin. "Grundtvigin keskeiset kouluajatukset ovat edelleen tärkeitä."