Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Potkurikoneista viestikyyhkyihin – Hallinportin Ilmailumuseo esittelee monipuolisesti suomalaista historiaa

Vaatimattoman näköinen harmaa kaarihalli, Ilmavoimien vanha ruskea työmaaparakki ja vanha asuinrakennus kätkevät sisäänsä mielenkiintoisen kokonaisuuden suomalaisen ilmailun historiaa. Seinien sisällä on harvinaisuuksia Suomen ja koko maailman mittaluokassa. Kaarihallin oven avautuessa tuntuu kuin astuisi ajassa taaksepäin. Hämyisen tunnelmallisessa valaistuksessa tulijaa vastaanottaa 1920-luvulla käytössä ollut lentokone Rumpler 6B – ainoa laatuaan maailmassa. Suomeen Rumplereita tuotiin aikanaan vain kaksi. Kangaspäällysteisellä koneella pystyi pyöräyttämään silmukan ja laskeutumaan kellukkeiden avulla veteen ja lumelle. Hallin perällä puolestaan komeilee Bristol Bulldog, Suomen ilmavoimien entinen sotakone, jolla pääsi nousemaan aina 10 kilometrin korkeuteen asti. Museossa esillä oleva kappale on ainoa Suomessa jäljellä oleva koneen edustaja. Maailmalta löytyy vain yksi toinen tämän tyypin edustaja. –Tätä käytettiin talvisodassa kannaksella ja sen jälkeen 1940-luvulla koulutuskäytössä. Kone pyöräytettiin veivillä käyntiin ja sitten veivi napattiin mukaan koneen sisään, esittelee museonhoitaja Seppo Valkeiskangas . Vieressä on Karhumäen veljesten käytössä olleen nelipaikkaisen Cessna C-37 ruosteinen runko, joka odottaa kunnostamista museon näyttelyesineeksi. Katso video Bristoll Bulldogista: Kyyhkyset viestien viejinä Kymmenen konevanhuksen välissä seisoskelee mallinukke esitellen entisajan lentäjän vaatetusta. Turkishaalari oli tuolloin oleellinen osa lentäjän varustusta, sillä koneissa ei ollut lämmitystä. Taivaalla 10 kilometrin korkeudessa saattaa olla pakkasta 40-50 astetta. Tämän takia käsiä pidettiin lämpiminä koirannahkarukkasilla. Jaloissa puolestaan olivat jättimäiset kengät, joiden sisälle mahtuivat paksut lämpimät sukat tai tavalliset pikkukengät. –Vaatetuksesta huolimatta reumatismi oli tuohon aikaan yleinen lentäjien sairaus. Sota-aikaan kaksipaikkaisissa koneissa lentäjän takana istui tähystäjä toimien joskus myös viestimiehenä kyyhkysliivi päällään. Kun viestinnän tarve tuli, hän kirjoitti lapulle tekstin ja laittoi sen kyyhkysen selässä olevaan kapseliin. Lintu sujautettiin lähetyshäkkiin, joka varmisti oikean lentoonlähtöasennon. –Ilman lähetyshäkkiä ilmavirta olisi voinut katkaista huonossa asennossa olleen linnun siivet tai heittää viestinviejän koneen peräsimiin, Valkeiskangas kertoo. Ilmaan päästetty viestikyyhky lensi aina takaisin kotipaikkaansa vieden viestin perille. Museossa 15 000 valokuvaa Hallinportin Ilmailumuseossa on esillä lentokoneiden lisäksi koneiden moottoreita, heittoistuimia, muuta tekniikkaa, aseita ja univormuja merkkeineen. Lisäksi kokoelmiin kuuluu 15 000 valokuvaa. Museo kertoo ilmavoimiemme toimintaa alkuajoista suihkukoneaikaan. Museo on sijainnut nykyisellä paikallaan Hallin lentokentän kiitotien päässä jo vuodesta 1980 lähtien. Sitä ennen ilmailun historiaa esiteltiin kymmenkunta vuotta asuinrakennuksessa kiitotien toisessa päässä. Viljo Järvisen kulttuuripalkinnon itsenäisyyspäivänä saanut Ilmailumuseo on auki kesäisin koululaistyöntekijöiden voimin. Muina aikoina museoon pääsee tutustumaan etukäteen sopimalla. Ilmailumuseossa käy vuosittain noin tuhat vierasta. Museota ylläpitää Lentotekniikan Kilta ry.