Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kun Aapeli-myrsky katkaisi sähköt tuhansilta, verkostoasentaja laittoi lumikengät jalkaan ja lähti metsään etsimään vikakohtaa – Selvitimme, miten sähkökatkoja korjataan

Verkostoasentaja Valtteri Vallittu ottaa tabletin käsiinsä, näpsäyttää sovelluksen auki ja esittelee ruudun karttanäkymää Jämsän Kakaristosta. –Paikallistuntemuksesta on tässä työssä usein etua, Vallittu sanoo ja osoittaa ruudulla näkyviä symboleita. Ne kertovat, että kohdalla kulkee pätkä kylmää sähkölinjaa, jota pitäisi nyt lähteä korjaamaan. Jos verkkoyhteys tökkii, paikalle suunnistamisessa turvaudutaan perinteiseen paperikarttaan. Erityisesti silloin paikallistuntemuksesta on hyötyä. Paperikartan tarjoamat tiedot sähköverkon rakenteesta kun voivat vanheta nopeastikin, jos verkkoa on saneerattu kaapeloimalla. Sähköisessä kartassa muutokset näkyvät heti. Vallittu osoittaa tabletin ruutua. –Tässä näkyy, miten tässä linjan vieressä kulkee pitkä pätkä kalliorinnettä. Se pitää kiertää ja vasta sitten päästään oikealle linjalle. Maastosta pitää tietää, mitä on odotettavissa. Aamulla ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan Monesti kun Vallittu kollegoineen istahtaa työautoon ja kurvaa viankorjaukseen, he eivät tarkalleen tiedä, mitä edessä odottaa. Tilanne on ollut tällainen viimeksi tällä viikolla, kun tiistain ja keskiviikon välisenä yönä alkanut Aapeli-myrsky teki tuhojaan. Tuuli puhalsi kovaa ja lunta satoi paikoitellen jopa kymmeniä senttejä. Tuoreeltaan myrskyn jälkeen keskiviikkoaamuna koko maassa oli noin 85 000. Aapelin tuhot ulottuivat myös Jämsään ja enimmillään kaupungin alueella oli yli 3700 sähkötöntä sähköyhtiö Elenian asiakasta. Näitä Aapelin aiheuttamia katkoja Vallittukin on muiden Infratekin asentajien kanssa ollut viime päivinä korjaamassa. –Joskus kyseessä voi olla helppo vika, joka saadaan kuntoon nopeasti. Joskus vastassa voi olla vika, joka vaatii useamman työryhmän ja raskaampaa kalustoa, kuten nosturiautoa tai kaivinkonetta, Vallittu kertoo. Sähköt voivat katketa monesta eri syystä. Joskus vian syynä voi olla esimerkiksi sähkölinja päälle kaatunut puu tai katkennut pylväs. Jokainen vikatilanne on erilainen, Vallittu summaa. –Periaatteet ovat aina samat, mutta joskus tarvitsee soveltaa ja käyttää erilaisia työmenetelmiä. Korjausurakka alkaa kuitenkin aina sillä, että työnjohdosta saadaan ohjeet siihen, missä on vikaa. Usein vikapaikan sijainti tiedetään kuitenkin vain suurin piirtein. Kova tuuli voi pistää stopin korjaustöille Useimmiten sähkökatkon syyksi Suomessa paljastuvat tuulen ja myrskyn aiheuttamat tuhot. Tilanne oli tällainen Energiateollisuuden keskeytystilaston mukaan noin joka kolmannen sähkökatkon kohdalla viime vuonna. Yleistä on myös, että sähkökatkon aiheuttaa lumi- ja jääkuorma. Aapeli-myrskyn kohdalla sähkökatkoja aiheutti etenkin lumen ja tuulen yhdistelmä . Myrsky alkoi tiistai-iltana märällä lumella, joka yön aikana jäätyi puiden oksiin. Myöhemmin yön aikana alkoi puhaltaa kova tuuli. Tuuli ja lumi hankaloittavat myös vikojen korjaajien urakkaa. Jotta esimerkiksi katkennut pylväs saadaan kuntoon, sitä pitää päästä korjaamaan paikanpäälle. Huono sää taas voi hidastaa tai jopa estää pääseminen vikapaikalle. Kovaksi äitynyt tuuli on esimerkki kelistä, joka voi jopa keskeyttää korjaustyöt. Kovassa tuulessa metsä ei ole turvallinen paikka kenellekään. Jos taas hankea on paksulti, vikapaikalle voi olla vaikea päästä. Etenkin silloin jos se sijaitsee metsäisellä alueella kauempana tiestä. –Avuksi voidaan ottaa lumikengät mutta esimerkiksi nyt hanki ei vielä kanna riittävästi ja lumikengistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos maastossa ei pääse liikkumaan jalkaisin, kuljemme moottorikelkalla tai telamönkijällä. Silti liikkuminen mönkijälläkään ei välttämättä ole helppoa. Esimerkiksi Vallitun tabletilta näyttämässä karttakuvassa ongelmia aiheuttaa kalliorinne. Sitä ei voi laskea alas mönkijällä, vaan rinne pitää kiertää. Siihen taas kuluu aikaa ja etenkin talvisin aika on korjaustöissä valttia. Talvisin piinana myös pimeys Torstaiaamuna Jämsässä oli Elenian vikapalvelun mukaan vailla sähköä vielä 350 taloutta. Vikaa oli silloin muun muassa Päijänteen saarikohteissa, jotka voivat talvisin olla erityisen hankalia korjata, jos jää ei vielä kanna. Silloin lumikengistä tai mönkijöistä ei ole apua, vaan avuksi pitää ottaa helikopteri. Sen lisäksi, että vikapaikalle pääseminen voi talviaikaan olla vaikeaa, kesämyrskyjen tuhojen korjaamisessa etuna on se, että päivä on pitkä ja valoa riittää. Talvisin valoista työskentelyaikaa taas on vain vähän. Esimerkiksi perjantaina 4. tammikuuta päivän pituus Jämsässä on vain hieman yli viisi ja puoli tuntia. –Valoisalla pystymme helpommin kiikaroimaan linjoja ja löytämään vikakohtia. Myös liikkuminen on helpompaa. Pimeällä apuna ovat lähinnä otsalamput ja vikapaikkojen löytäminen on silloin huomattavasti hitaampaa, Vallittu kertoo. Siksi valoisasta ajasta pyritään ottamaan kaikki irti, ja Vallittukin sulkee tablettinsa näytön. On aika palata korjaustöihin. Niitä kun torstai-iltapäivänä riitti vielä ainakin Kakaristossa.