Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Julkisten rakennusten ylläpidossa tehdään professori Ari Ahosen mukaan usein suuri virhe, joka johtaa pahimmillaan sisäilmaongelmiin: "Vaikka ilmanvaihtoa pitäisi pitää päällä mieluiten ympäri vuorokauden, sammutetaan se säästösyistä jo iltapäivällä"

Rakennustekniikat ja -materiaalit ovat kehittyneet vuosien saatossa valtavasti. Miten on mahdollista, että uusissa moderneilla tekniikoilla rakennetuissa taloissa ilmenee jo muutaman käyttövuoden jälkeen sisäilmaongelmia? Tampereen Teknillisen yliopiston rakennustuotannon ja -talouden teollisuusprofessori Ari Ahonen summaa, ettei sisäilmaongelmille ole ikinä vain yhtä syytä. –Osittain ongelmat johtuvat rakentamisen monimutkaistumisesta. Materiaalit ovat hyviä, mutta kaikki materiaalit eivät sovi yhteen. Tästä ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeeksi tietoa materiaaleja valittaessa. Rakennustyömaalla voi työskennellä kymmeniäkin aliurakoitsijoita. Nykyään Suomessa käytetään paljon myös ulkomaista työvoimaa. –Kun yhteistä kieltä ei välttämättä aina ole, väärinymmärryksen mahdollisuudet kasvavat. Myös tiukat aikataulut luovat haasteita. –Aikataulut ovat tiukkoja, mutta betoni kuivuu ihan yhtä hitaasti kuin aina ennenkin. Kun aikatauluja kiristetään, riskit kasvavat. Kosteuskuormitukset kasvaneet merkittävästi Ahonen toteaa, että itse rakentaminen on vain yksi osa ongelmaa. Rakennusten käyttö ja käyttäjien toiminta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Ahonen nostaa esimerkiksi 1940–50 -luvuilla rakennetut kerrostalot, joissa ei sisäilma- tai kosteusongelmia ollut. –Esimerkiksi 1940-luvulla ihmiset saunoivat ja peseytyivät harvakseltaan eikä pyykkiä kuivatettu sisällä. Nykyään ihmiset käyvät suihkussa parhaimmillaan useamman kerran päivässä ja pesukoneet pyörivät vähän väliä päällä. Se aiheuttaa valtavan kosteuskuorman rakennukselle, ja rasitukset ovat aivan omassa luokassaan verrattuna vuosikymmenten takaisiin. Kosteuskuorma on kasvanut yhtä lailla näissä vanhoissa asuintaloissa kuin uusissakin rakennuksissa. Siitä huolimatta ongelmia esiintyy lähinnä tuoreemmassa rakennuskannassa. Miksi? –Vielä esimerkiksi 1940-luvulla talot olivat umpiseinäisiä, eli seinässä oli vain yksi homogeeninen rakenne. Nykyään rakennusratkaisut ovat huomattavasti monimutkaisempia ja seinä saattaa koostua lukuisista eri materiaaleista. Tiiviimpi rakennustapa taas johtaa liiallisen kosteuskuormituksen kanssa siihen, ettei kosteus pääse poistumaan taloista. Monimutkaistuneen rakennustekniikan taustalla ovat jatkuvasti kiristyvät vaatimukset energiatehokkuudesta. –Siihen on selvä syy, miksei nykyään rakenneta niin kuin ennen. Vuonna 2020 voimaan astuu direktiivi, jonka mukaan kaikkien uudisrakennusten tulee olla lähes niin sanottuja 0-energiataloja, Ahonen kertoo. Säästöjä haetaan vääristä paikoista Usein kosteus- ja sisäilmaongelmista Suomessa tapetilla ovat etenkin koulut. Ahosen mukaan kiinteistönhuollossa tehdään valtakunnallisesti yksi yleinen virhe. Terveen rakennuksen voi hänen mukaansa pilata käyttämällä sen järjestelmiä väärin. –Säästöjä haetaan kiinteistön ylläpitokustannuksista. Usein kouluissa ja muissakin julkisissa rakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmät laitetaan yöksi pois päältä. Pahimmassa tapauksessa järjestelmät sammuvat jo iltapäivällä, kun rakennus tyhjenee. Näiden järjestelmien tulisi kuitenkin olla päällä pidempään, jopa ympäri vuorokauden, jotta kosteus ei jää muhimaan niihin. Ahonen kertoo, että rakentamisen näkökulmasta myös tutkimuslaitosten ja yliopistojen tekemää käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkulttuurin tietoa tulisi hyödyntää rakentamisessa. –Laadukkaassa rakentamisessa täytyy osata ennakoida käyttäjien tulevat tarpeet. Rakennusten elinkaaren tulee olla pitkiä ja rakennuksessa täytyy olla uudistumiskykyä. Myös yritysten täytyy panostaa työtekijöidensä jatkuvaan kouluttamiseen. –Kaikki alan yritykset eivät ota tällä hetkellä tarpeeksi vastuuta työntekijöidensä kouluttamisesta. On yrityksen tehtävä pitää työntekijän osaaminen ajantasaisena jatkuvasti monimutkaistuvalla ja uudistuvalla alalla.