Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Epätietoisuus uuvuttaa kaupungin työntekijöitä – "Tästä tilanteesta ei voi enää leikata, muuten tämä on lopetettava kokonaan"

Ollaan Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimen henkilöstön kahviossa Teollisuuskadulla. Teknisen tukikohdan kahvihuone on täynnä jämsäläisiä perusduunareita. Syy, miksi tässä jutussa ei mainita henkilöitä nimeltä, on pelko. Työntekijät epäilevät, että jos nimiä mainitaan, on lopputili lähellä. Edellisen kerran, kun työntekijät astuivat julkisuuteen, he tunsivat sen nahoissaan pitkän aikaa. Tuntevat vieläkin, ja tästä tilanteesta on vuosia aikaa. Jämsän Seutu kirjoitti yhdyskuntatoimen viranhaltijoiden irtisanoutumisista, joita tekninen johtaja Tarja Kuisma luonnehti paoksi ja myönsi, että tilanne on katastrofaalinen. Ruohonjuuritasolta asiaa tarkastellessa voidaan todeta, että näin todella on. Yhdyskuntatoimen työntekijöiden laskujen mukaan vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen työvahvuudesta on poistunut 36 tekijää. Neljä on palkattu tilalle. Tämä tarkoittaa heidän mukaan yli 50 prosentin poistumaa. Työmäärä on pysynyt ennallaan. Esimerkiksi Jämsän ja Jämsänkosken alueella työskentelee tällä hetkellä kolme aurakuskia, kun ennen kuntaliitosta yksistään Jämsänkoskella heitä oli kuusi. Putkiliitoksia ja katuremontteja tekevien joukko on supistunut kymmenestä kolmeen. –Meillä on jatkuva epätietoisuus, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Tästä tilanteesta ei voi enää leikata, muuten tämä on lopetettava kokonaan, tekijät toteavat. Kahvihuoneessa istujista kaikki sanovat ymmärtävänsä, että säästää pitää, mutta heiltä on jo niistetty kaikki, mitä voi. Yhdyskuntatoimen osuus Jämsän kaupungin budjetista on noin 10 prosenttia. –Pelottaa. Pidän työstäni, mutta nyt on jo kolmas kerta viiden vuoden sisällä, kun näitä selvityksiä tehdään. Päättäisivät jo. Epätietoisuus uuvuttaa henkisestikin, yksi työntekijä sanoo. Tekijät harmittelevat sitä, että tieto ei kulje – he ovat Jämsän Seudun varassa. Sekin kismittää, että perustyöntekijöiltä ei ole koskaan kysytty, mitä mieltä he ovat asioista. –Täällä on viimeisen päälle ammattilaisia. Tuntuu, että päättäjät eivät tiedä, mitä täällä tapahtuu. Ei heitä ole ikinä näkynyt, tulisivat katsomaan, porukka kutsuu. Kaikkea ei voi ostaa ulkopuolelta Mitä tapahtuisi, jos koko toimi lakkautettaisiin? Muutos ei ehkä näkyisi heti, koska isot työmaat menevät jo nyt yksityisille. –Yksityiset tekevät nytkin jo paljon, mutta kaikkea toimintoa ei voi kattaa ostopalveluilla. Pitäähän yrittäjillekin maksaa. Kaupungin ei tarvitse tehdä voittoa, yrityksen tarvitsee, yksi työntekijöistä sanoo. –Eikä kaikkea voi toisaalta tehdä omallakaan työllä, toinen huomauttaa. Jonkun on kuitenkin korjattava, sillä sitä riittää. Kaupungin työntekijöiden mukaan ihmiset eivät ehkä ymmärrä, mitä yhdyskuntatoimen alaisuudessa tapahtuu. Työ ei ole montun vieressä seisomista tumput suorana, vaikka siltäkin se joskus voi näyttää ohikulkijan silmään. Monet urakat hoidetaan yhteistyössä yksityisten kanssa, jolloin kaikki eivät voi tarttua lapioon samaan aikana. –Vettä ei tule, jätevettä ei mene ja kadut jäävät auraamatta. Meillä on noin 300 kilometriä katuja ja lähes saman verran vesijohtoa. Jos vikoja tulee, puhelimet soivat ahkerasti, työntekijät sanovat. Osaamista kaupungilta löytyy. Kahvitauolla olevat tekijät sanovat, että työ opettaa ja porukassa on paljon hiljaista tietoa, mitä ei kouluissa ja kursseilla opita. Jos ojassa on vettä, voi yksityinen ajaa ohi, mutta kaupungin työntekijälle se on merkki vuodosta, joka pitää korjata. –Hoidamme kaiken niin hyvin, kuin näillä resursseilla voimme. Jos tekee huonosti, niin itsehän sen korjaamaan joutuu. –Työtä, mikä on tehty ja on kunnossa, ei kukaan huomaa. Työkaverit auttavat jaksamaan Henkisesti raskasta tilannetta auttaa hyvä yhteishenki. Tauoilla juttu lentää, ja esimerkiksi torstaina kahvin kanssa oli kakkua. Sitä tuodaan muun muassa silloin, kun joku on vaihtanut auton. Töitä tehdään rakkaudesta lajiin, sillä palkalla ei voi joka toimessa juhlia. Yksi työntekijä kertoo, että hänelle jää käteen 1 200 euroa kuukaudessa, jos päivystyksiä ei ole. –Ilman tätä työporukkaa ei jaksaisi, useita kymmeniä vuosia talossa ollut mies kertoo.