Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Kehon faskian kireys on monen vaivan takapiru – Hämähäkinseittimäisen verkoston häiriö voi aiheuttaa kovia kipuja ja virtsankarkailua

• Faskia on kolmiulotteinen hämähäkinseittimäinen sidekudosverkosto, joka yhdistää kehon kudokset toisiinsa. • Faskian ansiosta ihminen on joustava ja mukautuva. Hyväkuntoinen faskiaverkko ehkäisee vammoilta. Huonosti toimiva kireä sidekudos taas voi aiheuttaa monia vaivoja. • Faskian jähmeyttä voidaan helpottaa sopivalla jumpalla ja venyttelyllä. Faskioilla voi olla merkittävä rooli erilaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen aiheuttajana, sanoo fysioterapeutti Anne Puranen . Faskialla tarkoitetaan sidekudosverkostoa, joka ympäröi lihaksia, luita ja sisäelimiä yhdistäen koko kehon kaikki eri osat toisiinsa. Huonosti toimiva faskia, eli sidekudos, voi aiheuttaa lihaskireyksiä, päänsärkyä ja migreeniä ja olkapääkipua. Vaivana voi esiintyä jopa virtsankarkailua. –Syvät pakaralihakset ovat yhteydessä lantionpohjan lihaksiin faskian välityksellä. Jos pakaralihakset ovat hyvin kireät, ne voivat aiheuttaa lantionpohjan toimintahäiriötä. Samoin etureisien kiristys voi aiheuttaa vetoa lantionpohjaan. Puranen on kehittänyt yhdessä fysioterapeutti Viivi Kettukankaan kanssa FasciaMethod-menetelmän, jonka tavoitteena on lempeällä liikkeellä nesteyttää kehon sidekudosverkkoa. Puranen ja Kettukangas kertovat uudessa kirjassaan FasciaMethod ohjeita siihen, miten kehoa huolletaan niin, ettei mikään kudos jää huomioimatta. Purasen mukaan faskian merkitystä kehon hyvinvoinnille ei ole aiemmin ymmärretty. –Perinteisesti on ajateltu, että liikkuvuus on sitä, kuinka hyvin nivelet taipuvat ja lihakset kykenevät venymään. Liikkuvuus on kuitenkin myös sidekudosverkon ansiota. Sidekudoksen merkityksen ymmärtäminen on Purasen mukaan tärkeää, jotta voitaisiin löytää tuki- ja liikuntaelinvaivan alkusyy. Esimerkiksi hartialihaksessa tuntuva kiristys johtuu harvemmin itse lihaksesta, vaan sidekudoksen jähmeydestä. –Esimerkiksi lihaskireys on enemmän faskioiden voiteluaineen puutetta ja jähmeyttä kuin lihaksen supistumista. Tuki- ja liikuntaelinvaivan syy on usein ihan muualla kehossa kuin kipukohdassa muun muassa sidekudosverkon kokonaisvaltaisuuden vuoksi. Faskian huono toiminta vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Stressaantunut ja jännittynyt keho voi Purasen mukaan häiritä hermopäätetoimintaa faskioissa. Hermopäätteet viestittävät aivoille kehon tuntemuksista. Stressi ja jännitys herkistävät myös kivulle. Stressaantunut saa faskiansa jumiin Faskian toimivuuden vihollinen on liikkumattomuus. Sidekudosverkko tarvitsee pumppaavaa, dynaamista liikettä sekä nestettä. Purasen mukaan ilman voiteluainetta, hyalyronihappoon sitoutunutta vettä, faskiakerrokset liikkuvat jähmeämmin. –On aika tavallista, että ihmisen elimistö on hieman kuivunut, jos hän syö hyvin epäsäännöllisesti, ei juurikaan liiku, on stressaantunut eikä juo vettä. Hänen sidekudoksessaan ei ole tarpeeksi voiteluainetta. Tämä voi johtaa siihen, että faskian toiminta häiriintyy. Sidekudos on Purasen mukaan äärimmäisen tiheään hermotettu kudos. Siinä on tuntohermopäätteitä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi lihaksissa. –Kuivuneen ihmisen tuntohermopäätteille sidekudoksissa voi kohdistua enemmän painetta ja he voivat aistia lihasjännitystä helpommin. Faskioiden liikkuminen voi estyä myös tulehduksen tai esimerkiksi leikkausarven vuoksi. Myös nivelrikko voi rajoittaa nivelen liikettä ja sitä ympäröivä sidekudos on jähmeämpää. Monenlaisia vammoja Liian vähäinen liikunta ja sidekudoskalvojen voiteluaineen vähäisyys aiheuttaa Purasen mukaan myös sen, että jänteet, jotka myös ovat sidekudosta, eivät kestä rasitusta yhtä hyvin. –Venähdyksiä ja vammoja voi tulla herkemmin. Siksi työikäisen toimistotyötä tekevien tavallisimmat vaivat, kuten olkapäätulehdukset ja kantaluupiikit ovat itse asiassa faskiaan liittyviä vaivoja. –Hyvin pitkälti taustalla on yksipuolinen rasitus. Kovin moni käyttää nivelten pieniä liikelaajuuksia, sillä arki ei aina haasta käyttämään kehoa monipuolisesti. Jos ei ikinä esimerkiksi konttaa lattialla tai kurottele kattoon, ei tule käyttäneeksi nivelten täysiä liikeratoja. Ei siis ole ihme, jos yhtäkkinen repäisevä liike kuntoillessa saa aikaan kipua. Suurin osa ihmisistä unohtaa Purasen mukaan alkulämmittelyn. Alkulämmittelyssä liike saa faskian hermopäätteet aktivoitumaan ja liike nesteyttää faskiakerroksia, jolloin kehon liikkuvuus paranee. Hermopäätteiden aktivoitumisen jälkeen etenkin heikkojen lihasten aktivointi on helpompaa ja kehonhallinta paranee. –Kuntopyörän polkeminen tai kepin pyöritys ei riitä alkulämmittelyksi. Pahinta on, että mennään salille ja tehdään kylmiltään isoilla painoilla esimerkiksi penkkipunnerrusta, jonka jälkeen ihmetellään, kun olkapäät aristavat. Esimerkiksi ennen kuntosaliharjoittelua tulisi tehdä aerobista liikettä matalalla sykkeellä, liikkuvuusharjoitteita sekä tukilihasharjoitteita. Näin pidät faskiat kunnossa: 1. Syö säännöllisesti ja juo tarpeeksi vettä. Kudokset saavat tarvitsemaansa voiteluainetta. 2. Pysy aktiivisena. Istumatyöläisen pitäisi nousta ylös vähintään kerran tunnissa ja tehdä isoja venytyksiä. Esimerkiksi näin: Kurota sisään hengittäen esimerkiksi toisella kädellä kattoon ja toisella lattiaan. Uloshengityksellä rentouta, tuo kädet koukkuun ja koukista polvia. 3. Tee suuria liikkeitä arkiaskareiden lomassa. Ovenkahvasta kiinni pitäen voi tehdä syväkyykkyjä. 4. Jos niskaa särkee ja hartiat ovat jumissa - älä venytä hartiaa taivuttamalla korvaa kohti olkapäätä. Parempi tapa saada kireys on pumppaava lihastyö, vartalon kierrot tai pallohieronta, joilla saadaan aineenvaihduntaa lihaksiin. Faskioita voi käsitellä itse esimerkiksi putkirullauksella tai faskiapallolla. Myös tennispallo käy. Hartioiden pallohieronnan voi tehdä näin: Mene makaamaan lattialle. Ota pallo käteen. Ota itsestäsi halausote ja aseta pallo selkärangan ja lapaluiden väliin yläkautta. Keinuta itseäsi pallon päällä. Harjoitus ei saa sattua. Tee harjoitus minuutin ajan kummallekin puolelle.