Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Hälytystehtävien määrä kasvoi viime vuonna – Aluepalomestarille mieleen ovat jääneet erityisesti rakennuspalot, joissa oli ainekset suurpaloon

Vuosi 2018 oli pelastusviranomaisille työntäyteinen, sillä hälytystehtävien määrä kasvoi maakunnassa selvästi edellisvuodesta, kertoo Keski-Suomen pelastuslaitos . Vuoden aikana pelastuslaitos hälytettiin Keski-Suomessa apuun erilaisiin tehtäviin yhteensä 5 686 kertaa. Vuonna 2017 tehtäviä oli noin 800 vähemmän. Tarkemmista tilastoista selviää, että hälytystehtävien määrässä oli kasvua myös Jämsässä ja Kuhmoisissa. Kaikkiaan erilaisia tehtäviä kirjattiin Jämsässä viime vuoden aikana 601, kun vielä vuonna 2017 vastaava luku oli 553. Kuhmoisissa vastaavat luvut olivat 130 ja 91. Kuiva ja kuuma kesä lisäsi maastopaloja Vaikka hälytystehtävien kappalemäärä viime vuonna kasvoi, se ei Jämsän aluepalomestari Tuomas Lyytikän mukaan kerro asiasta koko totuutta. Tästä Lyytikkä mainitsee esimerkkinä Jämsässä olleet maastopalotehtävät. Kappalemäärällisesti niitä oli viime vuonna 25 enemmän kuin vuonna 2017. –Palot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, vaikka niitä määrällisesti oli enemmän. Kuivan ja kuuman kesän vaikutus maastopalojen määrässä näkyi selvästi. Sama trendi on havaittavissa myös maakuntakohtaisissa luvuissa. Vuonna 2018 maastopalojen määrä nousi Keski-Suomesta vuodentakaisesta 130 palosta 243 paloon. Maastoa paloi kuitenkin tehtävien lukumäärään verrattuna vähän, noin 60 hehtaaria, Keski-Suomen pelastuslaitos kertoo. –Hälytystehtävien kappalemäärissä on aina paljon vuosittaista vaihtelua. Vaikka tehtäviä olisi vähemmän, ne voivat olla suurempia ja esimerkiksi tulipalojen aiheuttamat vahingot suurempia, Lyytikkä sanoo. Hälytystehtävien määrän osalta nousua näkyi myös vahingontorjuntatehtävissä. Viime vuodelle niitä kirjattiin Jämsässä 54 kappaletta, vuodelle 2017 vain 35. –Suurilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin, kun isoja myrskyjä ei Jämsän kohdalle osunut. Vahingontorjuntatehtävät voivat olla esimerkiksi kaatuneiden puiden raivaamista pois ajoteiltä. "Rakennuspaloja, joissa oli suurpalon ainekset" Rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista aiheutui maakuntatasolla viime vuonna noin 13 miljoonan euron vahingot, arvioi Keski-Suomen pelastuslaitos. Vaikka rakennuspalotehtävien kappalemäärässä ei nähty suurta nousua, suurpaloja sattui tavanomaista enemmän. Aluepalomestari Tuomas Lyytikän mieleen on jäänyt erityisesti Jämsän Pispalantiellä lokakuun lopulla sattunut rivitalopalo ja Kuhmoisissa helmikuussa sattunut teollisuushallipalo . –Niissä molemmissa meiltä oli paikalla useampia yksiköitä. Viime vuonna sattui myös rakennuspaloja, joissa oli suurpalon ainekset. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt, Lyytikkä toteaa. Näitä olivat marraskuussa Jämsässä syttynyt palo vanhusten palveluasunnossa ja Jokivarren vanhalla puukoululla . Kaikkiaan rakennuspalohälytyksiä tuli Jämsässä kymmenen ja Kuhmoisissa neljä. Pelti kolisi vuotta 2017 useammin Pelastuslaitoksen tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien määrä jatkoi vuoden 2018 aikana kasvuaan. Keski-Suomen pelastuslaitoksen mukaan taustalla vaikuttavat viime vuosien haasteelliset ajosäät ja kasvaneet liikennemäärät. Jämsässä liikenneonnettomuushälytyksiä oli 84 kappaletta ja Kuhmoisissa 22. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 70 ja yhdeksän. Suurilta onnettomuuksilta ja henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. –Suurin osa näistä tehtävistä on peltikolareita ja yksittäisen ajoneuvon tieltä suistumisia, Lyytikkä kuvailee. –Tilanteiden, jossa auto on hyytynyt tien sivuun tai ajanut penkkaan ja ohiajaja soittaa hätäkeskukseen, osuus on kasvanut selvästi. Enää ei pysähdytä kysymään, onko kyseessä hätätilanne, vaan tartutaan puhelimeen ja tehdään ilmoitus. Tämä on ollut valtakunnallisena trendinä.