Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Kysely: Eläkeläisten elämäntilanne hyvä tai tyydyttävä

Vanhus- ja veteraaniasiain neuvottelukunnan viime syksynä toteuttamaan kyselyyn tuli lopulta noin 500 vastausta. Neuvottelukunnan tuore puheenjohtaja Rauli Jakobsson ja neuvottelukunnan jäsen Reijo Ekman ovat vastausmäärään tyytyväisiä, mutta pettyneitä siihen, etteivät kaikki alueen eläkeläisjärjestöt halunneet kyselyä jäsenistölleen toteuttaa. –Kyselyn eteen tehtiin iso työ, ja kyselykaavake oli hyvä työkalu, mutta sitä ei haluttu hyödyntää. Kustannuksia olisi kertynyt lähinnä postituksesta tai jakelusta, Jakobsson ja Ekman toteavat. Kyselyyn osallistuivat Jämsän, Kuoreveden ja Längelmäen eläkeliitot, Jämsän Eläkeläiset, Jämsänkosken Eläkkeensaajat, Jämsän sotaveteraanit ja Jämsän seniorit. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa eläkeläisten elämäntilannetta. Suuri osa vastaajista koki elämäntilanteensa joko hyväksi tai tyydyttäväksi. Jakobsson ja Ekman kertovat asian etenevän siten, että järjestöt keskuudessaan miettivät keinoja heidän osaltaan, jotka kokivat elämäntilanteessaan puutteita, kuten yksinäisyyttä. Ilmenneistä puutteista viestitään myös kaupungin päättäjille. –Harmillisen paljon oli nimettömiä vastauksia. Kun kysytään, että olisitko valmis lähtemään tukihenkilöksi, tai tarvitsetko tukihenkilöä, ja on laitettu rasti ruutuun, niin vaikeapa asiaa on edistää, kun ei tiedetä vastaajan henkilöllisyyttä, Jakobsson ja Ekman harmittelevat. Kyselyssä nousi esiin muun muassa tarvetta lumi- ja pihatöiden tekijästä ja puutetta edullisista ja toimivista kokoontumistiloista. Suureksi huoleksi koettiin Jämsän alueen terveydenhuollon palvelut ja se, mitä sote-uudistus niille aiheuttaa. Epätietoisuutta oli myös yli 75-vuotiaiden postinjakelusta "kotirapun" viereen, uimahallin ilmaisuinneista ja kuntosalin käytöstä sekä palveluliikenteen auton aikatauluista ja reiteistä. Yhteisen tietoiskun paikka? Kyselyssä nousi esiin myös huoli niin sanotuista ovelta ovelle -kauppiaista. –Kuka niistä valistaisi? Ovelle ilmestyy myyjä, joka myy kymppitonnin remontin, vaikka remontille ei olisi ollut tarvetta. Tässä asiassa olisi eläkeläisjärjestöillä yhteisen tilaisuuden paikka. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Jukka Lampi tulisi taatusti pitämään tietoiskun paitsi tästä asiasta myös omasta toiminnastaan, Jakobsson ja Ekman toteavat. Jakobsson arvelee, ettei korjausneuvojan työtä tunneta vielä riittävän hyvin. Korjausneuvoja tekee virkansa puolesta ilmaisen arvion mahdollisesta remontin tarpeesta. –Ja mikäli henkilöllä on mahdollisuus saada tukia, korjausneuvoja vie asiaa eteenpäin. Hän auttaa hakemuksissa, tekee kustannusarvion ja hankkii tarvittaessa urakoitsijat. Löytyisikö jokaiselle tukihenkilö? Mutta se yksinäisyys. Miehet toteavat, että vanhuus ei ole ongelma, yksinäisyys on. –Aiemmin oli niin, että kun ihminen täytti 75 vuotta, hänen luonaan käytiin tekemässä tarvekartoitus. Siihen olisi hyvä satsata, ettei mentäisi vain silloin, kun on jo hätä. Sotainvalideilla on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa tukihenkilöjärjestelmä, ja se toimii hyvin. Kaikilla sotainvalideilla ja puolisojäsenillä on nimettynä oma tukihenkilö. Tällaisen järjestelmän soisi tulevan käyttöön ihan yleiselläkin tasolla, Jakobsson toteaa. Ja siinäkin riittää vielä työsarkaa, että eläkeläisiä saataisiin aktivoitua mukaan järjestötoimintaan. –Noin 25 prosenttia yli 65-vuotiaista jämsäläisistä kuuluu johonkin eläkeläisjärjestöön, 75 prosenttia ei. Kunpa mahdollisimman moni liittyisi mukaan järjestötoimintaan, oli se järjestö mikä tahansa, Jakobsson toivoo.