Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Luontoilta toi Jämsään tunnetun luontotoimittajan, joka otti kantaa niin susiasioihin kuin ilmastonmuutokseenkin – "Luonnossa ei ole hyviksiä ja pahiksia"

–Palokärki Kangasniemellä on sopeutunut. Se on oppinut elämään ihmisen muuttamassa maisemassa, mutta kaikki lintulajit eivät ole yhtä onnekkaita, kertoo Kimmo Ohtonen Paunun koululla. Sali on tupaten täysi. Televisiosta tuttu luontotoimittaja ja kirjailija on saanut jämsäläiset liikkeelle. Ohtonen sanoo, että tilanne on sama kaikkialla, minne hän meneekin. Tuvat täyttyvät. –Seitsemän vuotta olen pitänyt yleisöluentoja. Siinä ajassa ihmisten suhtautuminen on muuttunut. Nyt ollaan todella kiinnostuneita ja innostuneita. Moni kysyy, mitä voisi tehdä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Jämsässäkin sitä keskiviikkona kysyttiin. Ohtosen mukaan yksilöiden valinnoilla on väliä, kun yksilöitä on riittävästi. –Vähennetään lihan syöntiä, lentämistä ja vaatteiden ostamista. Suositaan kiertotaloutta, vastasi Ohtonen. Jokainen on luontoihminen Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, napajäätiköt sulavat ja muovi on vallannut vesistöt. Tieto on tavoittanut suuren yleisön. Vallalla on suorastaan ilmastoahdistus eikä ympäristöajattelu ole enää pienen vähemmistön asia. –Kaikki ovat jollain tavalla luontoihmisiä. Luonto on meille välttämättömyys, sillä kaikki ruokakin tulee lopulta luonnosta, muistuttaa Ohtonen. Luentonsa lomaan hän näyttää ottamiaan luontokuvia. Norppa, kuukkeli, revontulet - ja susi. –Olen nukkunut suden reviirillä Kuhmossa, mutta kuvaamaan olen päässyt vain kopista. Ohtonen tietää, että susi on edelleen monen mielestä iso ja paha. –Mutta luonnossa ei ole hyviksiä ja pahiksia. Kaikki tapahtuu välttämättömyyden pakosta. Eläimiä ei saisi esimerkiksi inhimillistää. Lisää ekologisia käytäviä Kimmo Ohtonen on rauhallinen saarnamies. Hän ei halua huutaa poterosta, miten ihmisten tulisi elää. Koulutukseltaan hän on sosiologi eikä biologi. Siksi häntä kiinnostaa ihmisen ja luonnon keskinäinen suhde sekä ihmisen osa luonnossa. Häntä kiinnostaa myös ajatustenvaihto. – Itsensä kanssakin voi olla eri mieltä. Omatkin mielipiteeni ovat muuttuneet vuosien aikana. Metsä on edelleen useimmille suomalaisille arkinen paikka, missä käydään ulkoilemassa, risusavotassa tai marjaretkellä. Suuret hakkuuaukeat ovat monen mielestä surullinen näky. Talousmetsätkin ovat yksitoikkoisia puupeltoja. –Mielestäni talousmetsien lomaan pitäisi jättää vanhaa metsää ja ekologisia käytäviä, jotka turvaisivat luonnon monimuotoisuutta. Tästä hyötyisi koko luonto. Luova työ vie pohjoiseen Jämsästä Kimmo Ohtosen matka jatkui kohti pohjoista. Mies asuu Helsingissä, mutta luonto vetää häntä Kainuuseen ja Lappiin kuvaamaan ja kirjoittamaan. Parhaillaan hän kirjoittaa toista osaa Ikimaa -trilogiaansa. Kyseessä on fantasiaromaanisarja, joka sijoittuu maan pohjoisimpaan kolkkaan. Ohtonen sanoo, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan asennemuutos. Toivoa kuitenkin on, sillä nuorison asenne näyttää lupaavalta. Nuoret eivät ole ainoastaan huolissaan luonnosta, vaan he ovat valmiita myös elämään kestävien arvojen mukaisesti. Politiikkaan Ohtosta on kysytty parinkin puolueen taholta. –Olen sanonut ei. Keskustelen kyllä mielellään poliitikkojen kanssa.