Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Puikot kilisivät ja ilo irtosi, kun kirjasto jalkautui Teatteri Tenhoon – Aikuisten satutunnit alkoivat nauraen

Lukukoukku on kuin iltanuotio, jossa kirjojen ja käsityön ystävät saatetaan hetkeksi yhteen. Maanantaina Jämsän kirjaston sytyttämä nuotio leimahti ensi kertaa, ja yleisö otti tapahtuman heti omakseen. Lukukoukun juoni on simppeli. Yksi lukee ja muut kuuntelevat. Kuunnellessaan voi virkata, kutoa tai tehdä jotain muuta pientä käsityötä. Ensimmäiseen Lukukoukkuun saapui parikymmentä naista sekä kaksi miestä. Arto Koivumäellä ei ollut kuitenkaan kudinta mukanaan. –Minulla syyhyttää vain korvia, hän totesi. Vieressä istuvalla Elina Koivumäellä oli sen sijaan kuumottava sormisyyhy. Siksi hän heilutti puikkojaan. –Kissanpeitto. Sellainen tästä on tarkoitus tulla, hän esitteli varta vasten tätä iltaa aloittamaansa pörröistä käsityötä. Meidän herramme muurahaisia Kirjastosetä Tommi Tapiainen oli ensimmäisen Lukukoukun esilukija. –Huumori on niin vakava asia, ettei siitä parane laskea leikkiä, hän totesi ja naukkaili puheensa kyytipojaksi punaista marjamehua. Ensimmäiset otteet löytyivät Aapelin kirjoittamasta kirjasta Meidän herramme muurahaisia . Tarjolla oli siis hupaisia sattumuksia pienen kaupungin tavan ihmisten elämästä. Kristiina Virtanen kuunteli ja kutoi samalla sukkaa lapsenlapselleen. –Melkein kuin olisi kotona. Tämä on sitä suomalaista hyggeä, hän totesi. Illan toisessa tekstissä kirjailija Petri Tamminen tuskaili maailman muutoksen kanssa ja kolmannessa Esko-Pekka Tiirinen livahti karjalaisnaisen liiveihin murteen voimalla. Sopivissa kohdissa yleisö hymyili, hihitti tai remahti peräti röhönauruun, kunhan alkujännitys ensin kaikkosi. Nyt oli lupa nauraa. Ei tarvinnut pidätellä. Tämä on kuin terapiaa –Tämä on kuin aikuisten satutunti, totesikin Elina Koivumäki kutimensa takaa. Aikuisten satutuntia voisi verrata jokanaisen ja -miehen terapiaan. Siinä yhdistyvät ompeluseura ja elävä äänikirja. –Kuuntelen kotonakin äänikirjoja samalla, kun teen käsitöitä. Mutta ei se ole sama kuin tämä, vertaa Koivumäki. Tutkittu on, että käsitöiden tekeminen kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Käsillä tekeminen edesauttaa hyvinvointia monin tavoin, ja samalla näkee työnsä tuloksen. –Tässä on myös meditatiivinen puolensa, tietää Koivumäki. Nyt se on todistettu. Naiset pystyvät yhtä aikaan moneen hommaan. Ainakin siis virkkaamaan ja kuuntelemaan samanaikaisesti hauskoja juttuja. Lukukoukut jatkuvat kevään kuluessa vielä neljä kertaa, kerran kuussa. Seuraavaksi 18.helmikuuta on vuorossa runoilta, jota vetää Inkeri Kiuru . Maaliskuussa kuullaan novelleja ja huhtikuussa ollaan luontokirjallisuuden parissa. Paikka on Teatteri Tenho.