Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

"Se on rankka homma, kun yhtäkkiä ymmärtää, ettei kuule"

Neljäkymmentä vuotta sitten Kirsti Salinmäki puhui puhelimessa, ja tajusi yhtäkkiä, ettei hän kuule vasemmalla korvallaan, mitä keskustelukumppani puhuu. – Korvasta oli mennyt kuulo. Salinmäki kertoo. Salinmäki oli tuolloin 35-vuotias. –Se on rankka homma, kun yhtäkkiä ymmärtää, ettei kuule, Salinmäki kuvailee. Hän hakeutui heti korvalääkärille ja kuulokokeeseen. Salinmäki sai diagnoosin lievästä kuulonalenemasta. Hän sai kuulolaitteen ja meni sopeutumisvalmennuskurssille. Kuulolaitteen avulla hän pystyi jatkamaan normaalisti työelämässä. Hän ymmärtää omakohtaisesti, että menee aikaa, että asiaan sopeutuu ja sen hyväksyy. –Kuulolaite ei ole mikään häpeä. Onhan meillä silmälasejakin, eikä me häpeillä niitä, Salinmäki vertaa. Kuulon heikkenemistä ei välttämättä huomaa itse Salinmäki toimii nykyisin Jämsän kuuloyhdistyksessä kuulolähipalveluhenkilönä. Hän auttaa kaikenlaisiin kuuloon liittyvissä asioissa niin puhelimitse, sähköpostitse kuin kotikäynneillä. Salinmäki tulee vaikka kotikäynnille opastamaan kädestä pitäen, miten kuulolaite laitetaan korvaan. – Monia hyviä hetkiä ja kiitoksia olen saanut, Salinmäki kiittelee. Salinmäen mukaan on tyypillistä, että kuulo huononee pikkuhiljaa, eikä kuulon huononemista välttämättä itse huomaa. Monesti isoin asia kuulovammassa onkin asian hyväksyminen: myöntää itselleen, että on kuulovammainen ja tarvitsee kuulolaitteen. Salinmäki rohkaisee tässä omaisia ottamaan suurempaa roolia. –Monesti onkin niin, että meihin ottaa ensin yhteyttä omainen. Esimerkiksi parisuhteessa kuulovamma voi aiheuttaa riitoja ja väärinymmärryksiä, Salinmäki kuvailee. Toisaalta myös omaisten on tärkeä ymmärtää, miten voi helpottaa kuulovammaisen elämää. –Esimerkiksi kuulovammaiselle ei pidä puhua selän takana, Salinmäki sanoo. Monet ovat myös siinä harhakäsityksessä, että kuulolaite on kallis. Yksityiseltä ostettuna kuulolaite maksaakin 800-2500 euroa, mutta julkisella puolella kuulolaitteen saa poliklinikkamaksun hinnalla. Käytännössä ensin pitää mennä terveyskeskuslääkärille, joka lähettää tarkempiin kuulotutkimuksiin Tampereelle tai Jyväskylään. Kuuloa voi käydä testaamassa myös kesäisin Jämsässä vierailevassa kuuloautossa. Salinmäki on ollut itsekin Jämsässä kuuloauton mukana tulkitsemassa testin tuloksia asiakkaille. –Oli järkytys huomata, kuinka huonokuuloisia ihmisiä elää ilman kuulolaitetta, Salinmäki sanoo. Apuvälineet apuna Salinmäen oma kuulo on iän myötä huonontunut entisestään. Vuosien varrella hänen vasen korvansa on kuuroutunut kokonaan. Oikeassa korvassa on keskivaikea kuulovamma - ja kuulolaite. –Tulen arjessa hyvin toimeen. Kotonani on apulaitteita, kuten ovikellot, palovaroittimet ja tv:n katseluun tarvittavat silmukat, Salinmäki luettelee. Vaikeimpia tilanteita kuulolaitteen käyttäjälle ovat meluisat tilanteet. Kuulolaite ei erittele ääniä, vaan voimentaa kaikkia ympärillä olevia ääniä. Kuulovammainen saattaa kyllä kuulla puheen äänen, mutta ei saa puheesta selvää. Salinmäki opasti sairaalan henkilökuntaa kommunikaattoreiden käytössä Jämsän kuuloyhdistys lahjoitti tällä viikolla huonokuuloisille tarkoitetun kommunikaattorin eli äänen vahvistajan Jokilaakson sairaalaan. Salimäki oli paikalla opastamassa henkilökuntaa laitteen käyttöön. Kysymys on käytännössä pienestä kaukosäätimen näköisestä laitteesta, joka yhdistyy normaaleihin kuulokkeisiin. Kuulokkeet laitetaan huonokuuloisen päähän, jolloin hän kuulee paremmin esimerkiksi hoitajan tai lääkärin puheen. Kommunikaattoria voi käyttää niin kuulolaitteen kanssa kuin ilman kuulolaitetta. Palveluvastaava Helka Silvastin mukaan kommunikaattori pidetään osastoilla 2 ja 4, mutta tarvittaessa sitä voi lainata myös esimerkiksi kirurgisen puolelle. –Suurin osa asiakkaistamme on ikäihmisiä. Huonokuuloisuuden aiheuttamat kommunikaatio- ja vuorovaikutusongelmat ovat päivittäisiä, Silvasti kertoo. Silvasti pitää lahjotusta erittäin tarpeellisena. Hän kiittelee myös kommunikaattorin helppokäyttöisyyttä. Jämsän kuuloyhdistys on hankkimassa samanlaiset kommunikaattorit myös Linnakartanon, Hallin, Länkipohjan ja Kuhmoisten palvelukoteihin. Kommunikaattoreiden hankinnan taustalla on Keski-Suomen kuuloyhdistykselle testamentattu perintö, joka oli osoitettu huonokuuloisten hyväksi. Kirsti Salinmäki antaa ohjeet kuulovammaiselle puhumiseen. Puhu kuulovammaiselle edestä. Puhu selvästi ja kuuluvasti, mutta älä huuda. Huutamisen myötä ääni tulee kuulovammaiselle kovempana ja sotkuisampana. Huutaminen on myös epäkohteliasta. Jos kuulovammainen ei huomaa keskustelunaloitustasi, kosketa häntä ensin vaikkapa olkapäälle. Kuulolaite ei ole mikään häpeä. Onhan meillä silmälasejakin, eikä me häpeillä niitä. Kirsti Salinmäki