Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät: Juha Itkonen

1 Miksi haet kirkkoherraksi Jämsään? –Olen ollut miltei parikymmentä vuotta seurakuntapastorina ja kappalaisena. Uudet haasteet kiinnostavat ja Jämsän seurakunta kiinnostaa paitsi kokonsa myös tehdyn hallintouudistuksen takia. 2 Miksi sinut pitäisi valita? –Ei minua sinänsä ”pidä” valita, myös kollega Harri olisi hyvä valinta Jämsän kirkkoherraksi. Mutta olen käytettävissä. 3 Miten kehittäisit Jämsän seurakuntaa ja sen toimintaa? –Jämsässä on otettu askeleita oikeaan suuntaan tehdyn hallintouudistuksen myötä ja uuden kirkkoherran ensimmäinen haaste on johtaa se toimivaksi käytännössä. Ennen kuin lähden kehityssuunnitelmia laatimaan, minun on tunnettava seurakunnan tilanne perusteellisesti. Jos minut valitaan kirkkoherraksi, ensimmäiseksi tutustun seurakunnan toimintaan sen jokaisella osa-alueella ja ruohonjuuritasolla. Vasta sen jälkeen on strategisen suunnittelun aika yhdessä luottamushenkiöiden kanssa. 4 Mikä kirkkoherran rooli/tehtävä mielestäsi on? –Kirkkoherran tehtävä on kolmijakoinen. Ensinnäkin hänen tulee ohjata seurakunnan hengellisen elämän kokonaisuutta. Toiseksi hänen tulee johtaa työyhteisöä. Kolmanneksi hänet tulee vastata, että hallinto hoidetaan asianmukaisella tavalla. 5 Mikä on seurakunnan rooli/tehtävä? –Seurakunnalla on tietyt lakisääteiset ja muuten vakiintuneet tehtävät. Isommassa kuvassa näen seurakunnan tehtävän olevan ihmisten rohkaiseminen uskomaan, toivomaan ja rakastamaan luterilaisina ja kristittyinä keskellä tavallista, mutta ainutkertaista ihmiselämää. 6 Millaista seurakunnallinen päätöksenteko mielestäsi on, kirkkoneuvoston puheenjohtajan näkökulmasta katsoen? –Hyvä seurakunnallinen päätöksenteko vaatii toimiakseen hyvän hallintokulttuurin, jollainen Jämsässä ymmärtääkseni on ollutkin. Parhaimmillaan seurakunnallinen päätöksenteko on oikeudenmukaista, keskustelevaa, läpinäkyvää ja sellaista, joka ei takerru lillukanvarsiin. Hallintouudistus, joka Jämsässä on tehty, on rohkea ja tärkeä askel oikeaan suuntaan. Resursseja enemmän toimintaan kuin päätöksentekoon. Silti on tärkeää, että luottamushenkilöt osallistuvat koko osaamisellaan päätöksentekoon, koska päätökset koskevat seurakuntalaisten asioita ja toimintaan verojen kautta annettuja varoja. Käytännönläheisen ja ymmärrettävän strategian laatiminen on yksi tärkeimpiä luottamushenkilöiden tehtäviä ja tätä prosessia kirkkoherran tulee johtaa. 7 Miksi kannattaa kuulua kirkkoon? –Kirkko on suomalaista yhteiskuntaa vuosisatoja rakentanut yhteisö, joka elää Kristuksessa maailmaan tulleesta kuoleman voittavasta rakkaudesta. Se tahtoo elää jäsentensä mukana arjessa ja juhlassa sekä auttaa elämän kriiseissä. Tässä yhteisössä on turvallista olla mukana. Kirkko tekee myös paljon hyvää diakonia- ja kasvatustyötä. 8 Miten suhtaudut samaa sukupuolta olevien parien rukouspyyntöihin? Ensiksi on tärkää muistaa, että kristinuskon peruslähtökohtia on se, että jokainen ihminen on ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai mistä tahansa muusta syystä riippumatta Jumalan edessä samassa asemassa. Jumala ei tee eroa ihmisten kesken ja siksi minulle ei sinänsä ole mitään ongelmaa rukoilla kenen kanssa tahansa. Jos kysymyksessä kuitenkin tarkoitetaan samaa sukupuolta olevien parien avioliiton siunaamista, piispainkokous on linjannut, ettei näin tule toimia. Tätä linjausta luonnollisesti noudatan. 9 Pitäisikö samaa sukupuolta olevia pareja voida vihkiä kirkossa? –Yhteiskunnan ja kirkon käsitykset avioliitosta ovat erilaisia. Yhteiskunnan näkökulmasta kyse on kahden toisiaan rakastavan ihmisen päätöksestä elää yhdessä samoin ehdoin kuin muutkin. Tämä on tasavertaisuuden kannalta perusteltu kanta. Kristinuskon näkökulma perustuu edellisen lisäksi siihen, että miehen ja naisen välinen suhde on erityinen. Jumala on luomisessa antanut sille yhden omista ominaisuuksistaan - kyvyn luoda uutta elämää. Ja koska lapsi tarvitsee turvallisen kasvuympäristön, parisuhteen tulisi perustua elinikäiseksi tähtäävään sitoutumiseen. Koska avioliittokäsitykset ovat erilaisia, on perusteltua, että kirkko pitää kiinni perinteisestä avioliittokäsityksestään. Tärkeää on kuitenkin miettiä, miten käytännössä voidaan tukea ja auttaa kaikkia perhemuotoja ja miten välittää sanomaa rakastavasta Jumalasta niillekin, jotka eivät voi solmia avioliittoa kirkon järjestyksen mukaisesti. Kuten sanottua edellisessä kysymyksessä, Jumala ei tee ihmisten välillä eroa, vaan kaikki tarvitsemme Kristusta tullaksemme Jumalalle kelpaaviksi. 10 Koetko naispappien kanssa työskentelyn ongelmalliseksi? –Minulle ei ole naispappeja eikä miespappeja, on vain pappeja. 11 Mikä mielestäsi on tai pitäisi olla Raamatun rooli suhteessa kirkon toimintaan? –Raamatun tulisi olla kirkon toiminnan perusta. Jos kirkko luopuu Raamatun sanomasta, se olisi sama kuin jos Leijonat lopettaisivat jääkiekon pelaamisen ja toivoisivat, että pari miljoonaa suomalaista seuraisivat silti heidän jonkinlaista tosi tv-ohjelmaansa keväisin, jossa muistellaan mestaruusvuosia 1995 ja 2011. Ilman Raamattuun perustuvaa julistusta kirkko muuttuu jonkinlaiseksi J. Nasaretilaisen perinneyhdistykseksi ilman sen suurempaa merkitystä. 12 Missä kulkee raja ja kuka määrittää, mitä Raamatun sanomasta noudatetaan ja mitä ei? –Jokainenhan saa noudattaa tai olla noudattamatta vapaasti Raamatun sanomasta sitä, mitä haluaa. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa sen sijaan luterilainen tunnustus ohjaa Raamatun tulkintaa. Se on Kristus-keskeistä tulkintaa, jossa laki ja evankeliumi kuuluvat kirkkaana. Raamattuhan ei sinänsä ole mikään moraalinen ohjeisto tai eettinen koodisto, vaikka sellaisiakin siihen sisältyy. Raamattu on kirjoitettu, jotta me voisimme löytää yhteyden Jumalaan Kristuksen sovitustyön kautta. 13 Mitä muuta haluat kertoa? –Pappina olen kuunteleva ja rukoileva, hallintomiehenä huolellinen ja kirkolliseen lainsäädäntöön perehtynyt, esimiehenä keskusteleva ja oikeudenmukainen. Hyvin tässä käy, voitti vaalit kumpi tahansa. Äänestäkää siis omantunnon mukaan ja pitäkää lippu korkealla hyvässä Jämsän kaupungissa – ristilippu. Ruoveden seurakunnan vt. kirkkoherra syntynyt vuonna 1971 vaalinäyte Jämsän kirkossa sunnuntaina 27.1. kello 10 messussa Tutkinnot: ylioppilas 1990, teologian maisteri 1999, teologian tohtori 2018, pappisvihkimys 2000, pastoraalitutkinto 2005 (erinomainen 18,75/20), seurakuntatyön johtamisen tutkinto 2006 (kiitettävä 3-/3), ylempi pastoraalitutkinto 2018 Muu koulutus: Tiedotusopin linja, Laajasalon Kristillinen opisto 1993-1994, KIRJO IIY, Johtaminen ja hallinto seurakunnassa (20 op) 2014. Kielitaito: suomi, ruotsi, suullinen ja kirjallinen taito Työkokemus pappina: vt.kirkkoherra Ruovesi 30.7.2018-31.12.2018; vt.kirkkoherra Ruovesi4.5.2018-1.7.2018, vs. kirkkoherra Ruovesi 7.2.2018-3.5.2018; vt. kirkkoherra Ruoveden seurakunta 29.9.2016-28.10.2016; vs. kirkkoherra Ruovesi 2.5.2016-22.9.2016; kappalainen Orivesi 1.11.2008 lukien ja jatkuen yhä; vs.kappalainen Orivesi 1.1.2007-31.10.2008, vs.kappalainen Orivesi 7.5.2005-9.12.2005; seurakuntapastori Orivesi 1.1.2001-31.10.2008; seurakuntapastori Mänttä 11.1.2000-27.12.2000. Työkokemus pappina n. 16 vuotta ja 1 kuukausi, josta n. vuoden vs ja vt.kirkkoherrana Ruovedellä. Muu työkokemus: kesätoimittaja, Iltalehti 1.6.-31.8. vuosina 1996, 1997 ja 1999. Luottamustehtävät: Mellunkylän seurakuntaneuvoston jäsen 1.1.1995-27.5.1998; Mellunkylän seurakunnan nuorisotyön johtokunnan puheenjohtaja 1995. "Ilman Raamattuun perustuvaa julistusta kirkko muuttuu jonkinlaiseksi J. Nasaretilaisen perinneyhdistykseksi ilman sen suurempaa merkitystä."