Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Näin sähkön siirtohinnat ovat nousseet Jämsässä – Yhtiöt perustelevat korotuksia: Tehdyt investoinnit vähentäneet sähkökatkoja

Suomalaisten sähkölaskut kasvoivat vuonna 2018 keskimäärin kymmenen prosenttia. Energiaviraston tilastoista selviää , että nousua on nähtävissä myös Jämsän alueella toimivien sähköyhtiöiden siirtohinnoissa tammikuusta 2018, tammikuuhun 2019 välisellä ajalla. Esimerkiksi sähköä 2000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kerrostalohuoneiston siirtohinnat nousivat Elenian asiakkailla keskimäärin 7,6 prosenttia ja Kuoreveden Sähkön asiakkailla 3,4 prosenttia. Sähköä 5000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan pientalon siirtohinnat nousivat Elenialla 7,3 prosenttia ja Kuoreveden Sähköllä 7,0 prosenttia. Tällaiselle pientaloasujalle Elenian siirtohinnat olivat koko maan 10:nneksi kalleimmat, Kuoreveden Sähkön 3:nneksi kalleimmat. Investoinnit nostavat siirtohintoja Eniten eri yhtiöiden asiakkaiden laskujen loppusummien eroja selittää juuri sähkön siirtohinta. Sähkölaskun loppusumasta karkeasti kolmannes muodostuu siirtohinnasta, toinen kolmannes kulutetusta energiasta ja viimeinen osa veroista. Omaan kulutukseen voi vaikuttaa ja sähkön voi kilpailuttaa, mutta sähkön siirtoa ei. Perinteisesti maaseudulla toimivien yhtiöiden siirtohinnat ovat kaupungeissa toimivia yhtiöitä korkeammat, sanoo Elenian verkkojohtaja Jorma Myllymäki . –Meillä on sähköjohtoa noin 160 metriä asiakasta kohden, kaupunkiyhtiöillä luku voi olla alle 20 metriä. Maaseudulla verkot ovat suurempia ja niiden ylläpito ja viankorjaus on haastavampaa. Se vaikuttaa siirtohintaan. Kuoreveden Sähköllä sähköjohtoa on jokaista asiakastaan kohden 250 metriä. Entä mitä asiakkaat siirtomaksullaan saavat? Yhtiöiden mukaan siirtomaksuilla katetaan muun muassa verkon uusimiseen, kunnossapitoon ja valvontaan liittyviä menoja. –Etenkin viime aikoina sähkömarkkinalain muutos on vaikuttanut siirtohintoihin joka puolella Suomea, lisää Kuoreveden Sähkön toimitusjohtaja Tero Karhumäki . Vuonna 2013 sähkömarkkinalakiin kirjattiin vaatimuksia sähköverkon toimintavarmuuden parantamisesta. Vuoteen 2028 mennessä sähkökatko saisi kestää taajamissa korkeintaan kuusi tuntia, haja-asutusalueilla 36 tuntia. Etenkin haja-asutusalueilla toimivat yhtiöt ovat pyrkineet parantamaan verkon toimintavarmuutta kaapeloinnilla. Näin on tehty myös Kuoreveden Sähkössä. –Verkostamme 37 prosenttia on kaapeloitu. Vuoteen 2028 mennessä koko verkko ei varmaankaan ole vielä maissa, mutta suunnilleen noin kolme neljäsosaa tulee olemaan, Karhumäki toteaa. Myös Elenia on panostanut kaapelointiin. Vuonna 2012 noin 22 prosenttia sen verkosta Jämsässä oli kaapeloitu, vuonna 2018 42 prosenttia. –Vuosina 2019–2021 kaapeloimme verkkoa Jämsässä 297 kilometriä. Se on noin 10 miljoonan euron investointi, sanoo Myllymäki. Yhtiöt: Kaapelointi vähentänyt sähkökatkoja Yhtiöiden mukaan kaapelointi-investoinnit ovat olleet hintansa arvoisia ja niiden avulla muun muassa sähkökatkojen määrää on saatu laskettua. Esimerkiksi viime vuonna Kuoreveden Sähkön alueella oli yhtiön häiriökeskeytystilaston mukaan kolme sähkökatkoa. Tilaston alkuaikana vuonna 2005 katkoja oli 21, vuonna 2006 19 kappaletta. Elenian osalta kaapeloinnin vaikutukset näkyvät etenkin taajama-alueilla. Yhtiön oman arvion mukaan esimerkiksi vuoden vaihteen Aapeli-myrskyssä koko verkkoalueella olisi ollut jopa kolme kertaa enemmän sähköttömiä asiakkaita, jos kaapelointia ei olisi tehty. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2018 julkistetun selvityksen mukaan sähkön siirtohinnat tulevat nousemaan Suomessa jatkossakin. Seuraavien kymmenen vuoden aikana sähköverkkoihin kohdistuu lähes 10 miljardin euron investointipaine. Tämän arvioidaan selvityksessä nostavan siirtohintoja 10–40 prosentilla. Myös Kuoreveden Sähkön Tero Karhumäki uskoo hinnan nousuihin. –Sähkömarkkinalain investoinnit riittävät jo yksinään nostamaan hintoja. Myös inflaation kautta hinnat ryömivät ylöspäin.