Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Ruskea rasva hoikistaa ja pitää painon kurissa – Näin kehon oma ihmekudos aktivoituu paukkupakkasilla

Paukkuva pakkanen voi pahentaa monia kroonisten sairauksien oireita. Nipistelevällä pakkasella on kuitenkin tutkimusten mukaan useita hyviä terveysvaikutuksia, joista kannattaa ottaa kaikki irti. Ruskea rasva toimintaan Tutkimusten mukaan tehokkain tapa aktivoida kehossa olevaa ruskeaa rasvakudosta on viileässä oleskelu. Ruskea rasva on avuksi painonhallinnassa. Ruskean rasvan aineenvaihdunta moninkertaistuu kylmäaltistuksen aikana. Se siis polttaa energiaa toisin kuin valkoinen rasva, joka vain varastoi elimistön ylimääräistä energiaa. Potilaan lääkärilehden aktii­vinen ruskea­ rasva ku­luttaa: esi­mer­kiksi 50 grammaa val­koista ras­vaa si­sältää energiaa noin 300 kilo­ka­loria. Sama mää­rä rus­keaa ras­vaa ky­kenee polt­tamaan 300 kilo­ka­loria päi­vässä. Insuliini lisää sokeriaineenvaihduntaa enemmän juuri ruskeassa rasvakudoksessa kuin valkoisessa rasvakudoksessa. Eräs hyvä konsti ruskean rasvan aktivoimiseen on avantouinti. Tutkimuksissa on myös todettu, että henkilöillä, jotka olivat pitkäkestoisesti ja toistuvasti altistuneita kylmälle esimerkiksi ulkotöissä, oli enemmän ruskeaa rasvaa. Ruskea rasva sijaitsee aikuisilla suurimmaksi osaksi solisluiden yläpuolella. Sitä on myös kaulalla sekä selkärangan vieressä. Jos pakkanen yhtään sallii, voi siis harkita kaulahuivikerroksen löysäämistä kaulalta edes hetkeksi. Myös makuuhuone kannattaa pitää viileänä. Palelu tehostaa Kylmän ilman aiheuttama hytinä tehostaa ruskean rasvan aktivointia. Journal Metabolism -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan värähtely stimuloi irisiinin tuotantoa. Irisiini on hormoni, jonka on todettu muun muassa vähentävän rasvan kertymistä sisäelinten ympärille ja parantavan sokeriaineenvaihduntaa. 15 minuutin hytinällä todettiin olevan sama vaikutus kuin tunnin kestävällä liikunnalla. Viileässä paremmat unet Unen tulemista auttaa se, että ruumiinlämpö laskee, joten viileä makuuhuone auttaa nukahtamaan entistä helpommin. Tunnetusti myös vauvoja nukuttaa paremmin viileässä. Oulun yliopiston muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan pohjoissuomalaiset lapset nukkuvat lähes kolme kertaa pidemmät päiväunet ulkona kuin sisällä. Lisäksi äidit kertoivat unen laadun olevan parempaa ja lasten nukahtavan nopeammin ulkona. Suositus on, ettei pikkuvauvoja nukutettaisi alle -10 asteen pakkasessa. Pakkasen purevuus riippuu muun muassa tuulesta ja siitä, miten suojaisassa paikassa vaunut ovat. Suojaisella parvekkeella tai terassilla voi ulkoiluun tottunut vauva nukkua hyvin puettuna hieman kylmemmässäkin. Jotta vauvan unet olisivat mahdollisimman makoisat, on muistettava hyvä ja lämmin kerrospukeutuminen. Älyllinen toimintakyky parantuu Elimistön jäähtyminen on stressitekijä, joka vaikuttaa haitallisesti psyykkisiin toimintoihin. Lievä jäähtyminen sen sijaan on poikkeus, sillä siitä aiheutuva vireystilan nousu saattaa Työterveyslaitoksen mukaan jopa parantaa älyllistä toimintakykyä. Medical News Today kertoo myös, että brittitutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kylmä ilma voi saa meidät ajattelemaan asioita uudella tavalla ja tuo meille lukuisia uusia ideoita. Ruokahalu on parempi European Journal of Clinical Nutrition- lehdessä julkaistun tutkimusten mukaan ruokahalu kasvaa sitä mukaa, kun lämpötila laskee. Eräs toinen tutkimus osoitti, että liikkuminen viileässä ympäristössä sai nälkäiseksi. Kylmällä ilmalla kehon oma lämmöntuotanto lisääntyy hieman, mikä kasvattaa ruokahalua. Ruokahalun kasvaminen voi näkyä talvella napostelun lisääntymisenä, mutta toisaalta voi saada haluamaan terveellistä ruokaa reippaan ulkoilun jälkeen. Hengitystiet ovat kovilla Pakkanen voi aiheuttaa myös lukuisia ongelmia. Yksi pakkasen tuoma ongelma on sen vaikutus keuhkoihin. Sisään hengitetty kylmä ilma imee kosteutta hengitysteiden limakalvoilta, joka kuivattaa voimakkaasti hengitysteiden limakalvoja. Kylmän ilman hengittäminen nenän kautta supistaa ylähengitysteitä ja aiheuttaa aivastelua ja erityisesti nenän vuotamista. Astmaa sairastavien henkeä saattaa ahdistaa. Hengitysliiton mukaan kylmä lisää oireita 70 prosentilla astmaa sairastavista. Kylmäoireilu on yleistä myös allergiaa, keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoahtaumaa sairastavilla. Hengitysoireet ilmaantuvat yleisimmin kun pakkasta on 15−25 astetta. Tuulen nopeus lisää hengenahdistusta. Hyvä keino on suojata kasvot ja kaula huivilla. Tällöin näiden alueiden kylmähermopäätteet eivät ärsyynny eivätkä aiheuta keuhkoputkien supistumista. Liikkumista ulkona ei kannata kokonaan lopettaa, mutta voimakasta ja äkillisesti alkavaa kuntoilua kylmässä on syytä välttää. Hengityssairaan kannattaa myös tarkistaa, että lääkitys on kunnossa talvea varten. Paleltumat uhkaavat Ulkoisen lämpötilan laskiessa ihon verenkierto vähenee. Lämmönsäätelymekanismi pyrkii säilyttämään elimistön ydinlämpötilan kylmässä, ja siksi ääreisosat paleltuvat herkästi. Paleltumavammat syntyvätkin herkimmin sormiin, varpaisiin, poskiin, korviin ja nenään. Pinnallinen paleltuma oireilee iholla pistelynä ja kipuna. Iholle voi myös muodostua valkoinen laikku, ja paleltumakohta voi tuntua kovalta. Paleltunutta ihoaluetta voi lämmittää ensin painamalla sitä kevyesti lämpimällä kädellä, ja hakeutua sitten nopeasti lämpimään. Paleltunutta kohtaa ei saa hieroa, sillä vamma voi pahentua. Pakkasella ihon oma rasva on paras suoja kylmää vastaan. Voiteiden laittaminen iholle juuri ennen ulkoilua kannattaa unohtaa, sillä rasvaiset voiteet lisäävät paleltumariskiä. Lieväkin nestevajaus lisää huomattavasti paleltumavaaraa, koska nestevajaus heikentää kehon ääreisosien kudosten verenkiertoa. Kannattaa siis juoda riittävästi vettä ennen kuin menee kylmällä kelillä reippailemaan tai urheilemaan. Myös sisälle tultaessa kannattaa juoda 1–2 lasia vettä. Näin voi korjata kylmän aiheuttaman nestepoistuman. Verenpaine nousee Pakkanen voi aiheuttaa äkillisiä sydän- ja verisuonitautikohtauksia. Tutkimusten mukaan kylmyys myös nostaa verenpainetta. Verenpainetautia sairastavan on syytä tarkistaa talviaikainen lääkitys. Verenpainetta kannattaa myös seurata talvella säännöllisesti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston ylläpitämä kylmäinfo.fi-sivusto muistuttaa, että oireetonta sepelvaltimotautia sairastavan henkilön on pakkasella syytä suojata kaulansa ja kasvonsa ulkona liikkuessaan. Jos angina pectoris eli rasitukseen liittyvästä sydämen hapenpuutteesta aiheutuva rintakipu tulee pienessäkin ylämäessä, on syytä liikkua varovasti etenkin kylminä ja tuulisina talvipäivinä. Alkoholia varoen Alkoholin kanssa pakkasella kannattaa olla tarkkana, sillä se voi laskea kehon lämpötilaa heikentämällä kehon lämmönsäätelyä. Alkoholi laajentaa ihon verisuonia, mikä omalta osaltaan lisää kehon lämmönhukkaa ympäristöön. Alkoholi myös heikentää tai ehkäisee lihasvärinää ja laskee verensokeria, jolloin lämmöntuotto voi heikentyä kylmässä. Myös jotkut lääkkeet ovat huono yhdistelmä pakkasen kanssa. Esimerkiksi psykoosilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet lisäävät hypotermiariskiä. Lisätietoa pakkasen terveysvaikutuksista: Kylmäinfo.fi