Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Koulu – kylämme sydän

Oma koulu luo yhteisöön oman identiteetin ja toimii kylän elämän keskuksena. Professori Esko Kalaoja on todennut koulun olevan kylän henkinen selkäranka. Näin on myös meillä Juokslahdessa. Kylän aktiivinen toiminta keskittyy paljolti koulun ympärille ja yhteisön kehittäminen tuntuu mielekkäältä nähdessämme lastemme kehittyvän saman yhteisöllisyyden äärellä. Koulun katon alla opitaan ja eletään arkea 2-vuotiaasta 6-luokkalaiseen asti. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä on tiivistä ja luontevaa. Nyt olemme joutuneet jälleen tilanteeseen, jossa joudumme pelkäämään selkärankamme katkeamista. Kuten yliopistolehtori Bernelius on todennut, kylänraitti hiljenee, kun koulu lakkaa olemasta. Juokslahden kylää on kehitetty siitä näkökulmasta, että tänne saataisiin muuttamaan uusia perheitä ja kylä säilyttäisi elinvoimaisuutensa. Olemme saaneet vuonna 2016 pitkien ponnistelujen jälkeen Juokslahteen osayleiskaavan. Sen tavoitteena on ollut lisätä kylälle uusia rakennuspaikkoja, jotka tuovat toteutuessaan myös tuloja Jämsän kaupungille. Hyvän sijainnin lisäksi kylämme vetovoimatekijä on ollut oma koulu. Väitöskirjatutkija Haantien mukaan koulu on merkki kylän elinvoimaisuudesta, mikä houkuttelee seudulle uusia asukkaita. Juokslahdella otetaan elinvoiman parantaminen muutenkin tosissaan: koulun ja kaavan lisäksi kehittämisen tulevana runkona toimii vuonna 2018 käynnistetty valokuituhanke. Se tuo pian alueelle kattavan tietoliikenneverkon, jonka avulla elämistä ja olemista on tarkoitus edelleen kehittää nykyaikaiseen suuntaan niin, että kylällä asuminen on jatkossakin järkevää ja jopa kuntatalouden kannalta tehokasta. Hyvät verkkoyhteydet mahdollistavat koulussakin laadukkaan ja opetussuunnitelman mukaisen digi- ja mediaopetuksen. Sitä paitsi hanke on myös 0,5 miljoonan euron suuruinen investointi Jämsään – omatoimisesti ilman tarvetta kaupungin rahoitukselle. Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan yleensä säästösyillä. Suomessa ei kuitenkaan ole tutkittu juurikaan sitä, onko aiotut säästöt todella syntyneet. Myös tutkimustieto siitä, kuinka lakkauttaminen on vaikuttanut lasten oppimiseen ja hyvinvointiin, puuttuu. Itä-Suomen AVI:n opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola (2017) kyseenalaistaa myös lasten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen koulujen lakkautusten yhteydessä. Kyläkoulu tulisi nähdä arvokkaana laadun merkkinä – myös koko kaupungin tasolla. Dosentti Eira Korpinen (2014) muistuttaa varhaisvaiheen koulutuksen olevan taloudellinen investointi, jonka tuotto näkyy kuitenkin vasta pidemmän ajan päästä. Lyhytnäköiset leikkaukset, joita myös Jämsässä tehdään, heikentävät Korpisen mainitsemaa tuottoa merkittävästi. Keväällä 2018 sekä kaupunginhallitus että valtuusto ovat tehneet päätöksen olla lakkauttamatta Juokslahden koulua. Seuraavan kerran oppilasmääriä tarkasteltaisiin lukuvuoden 2020 – 2021 syksyllä. Nyt, puoli vuotta myöhemmin, joudumme kuitenkin pelkäämään koulumme tulevaisuuden puolesta. Jämsä on luonteeltaan maaseutukaupunki ja sellaisena sitä pitäisi kehittää. Me, Juokslahden väki, odotamme nyt päättäjiltä lupausten pitämistä ja harkintaa, joka johtaa kaupungin pitkäjänteiseen kehittämiseen.