Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Keski-Suomen alueellinen riskiarvio listaa 13 uhkaa – Jos viikonlopulle ennustettu sää toteutuu, voi uhkakuvista yksi hyvinkin toteutua

Sääennusteen mukaan Keski-Suomi on tulevana viikonloppuna saamassa runsaasti lisää lunta voimistuvan tuulen kera. Maanantaihin mennessä pakkaslunta voi tulla maahan 15–20 senttiä, paikoin enemmänkin. Myös ajokeli on muuttumassa huonoksi. –Suomenselällä Pirkanmaan ja Keski-Suomen välisellä alueella sekä Jämsän ja Kuhmoisten seudulla puissa on Aapeli-myrskyn jäljiltä erittäin paljon tiukkaan pakkaantunutta tykkylumikuormaa. Tämä tieto on tullut sähköverkkoyhtiö Elenian vikakorjauspartioilta kuluneella viikolla. Jos ennusteen mukainen sää toteutuu, on mahdollista, että sähkönjakeluun tulee suurhäiriö lumikuorman alla puuskissa kaatuvien puiden vuoksi. Pelastuslaitoksella on sama käsitys tilanteen kehittymisestä ja muutamia vahingontorjuntatehtäviä alueella on jo ollut ilman tuultakin, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävänä päällikkönä tällä viikolla toiminut valmiuspäällikkö Mikko Hiltunen . Yksin asuvat ikäihmiset erityishuolena Juuri talvimyrskyt nousevat keskeiseksi huolenaiheeksi myös Keski-Suomelle laaditussa alueellisessa riskiarviossa. Tuorein versio valmistui viime vuoden lopulla, edellinen oli vuodelta 2016. Keski-Suomen alueellinen riskiarvio löytyy kokonaisuudessaan tästä . –Kuten vuodenvaihteessa viimeksi näimme, talvimyrsky voi aiheuttaa laajoja sähkökatkoksia maakunnassamme. Samanaikainen runsas lumentulo voi estää liikennöinnin haja-asutusalueilla, jolloin sähkökatkoksen piirissä olevat asukkaat jäävät saarroksiin koteihinsa. Pakkasella asunnot jäähtyvät nopeasti ja jos tietoliikenne tai matkapuhelin ei toimi, ulkopuolelle ei välttämättä saada yhteyttä. Tuolloin huolenaiheena ovat erityisesti yksin asuvat ikäihmiset. Myös kotihoidon ruokapalveluiden tai turvapuhelimien varassa olevat kotipalvelun asukkaat ovat nopeasti pinteessä, kertoo suunnitelman koostamisesta vastannut maakunnallisen varautumisen vastuuvalmistelija Jarkko Jäntti . Keski-Suomeen laadittu riskiarviointi perustuu erilaisten uhkamallien ja niiden todennäköisyyden arviointiin. Laskennassa arvioidaan todennäköisyyden lisäksi myös riskin toteutumisen seurausvaikutukset. –Talvimyrskyjen esiintyminen maakunnassa on yleistä ja haja-asutusalueilla asuu suhteellisen paljon väestöä. Kaikista kodeista ei löydy kotivarautumiseen suositeltuja tarvikkeita, kuten taskulamppuja, puhdasta vettä tai ruoka-aineita. Onneksi suhtautuminen viranomaisten antamiin varoituksiin talvimyrskyistä näyttää purevan asukkaisiin ja siten varautumista tehdään ainakin jossain määrin, Jäntti tuumaa. Osaatko toimia häiriötilanteessa? Katso tästä toimintaohjeet . Keski-Suomessa 13 uhkamallia, joihin on varauduttava Keski-Suomen alueellisessa riskiarviossa keskityttiin maakunnalle ominaisten uhkien ja häiriötilanteiden analysoimiseen. Uhkamalleja tunnistettiin yhteensä 13. Pakkasjaksolle osuvan talvimyrskyn lisäksi esille nousivat ukkosmyrsky, laaja ja pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö yhdistettynä kuivuuteen, vakava raideliikenteen onnettomuus, kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa ja vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko. Useampi yhtäaikainen yli 10 hehtaarin metsäpalo ja vakava pienkoneen lento-onnettomuus arvioitiin useammin kuin kerran 10 vuodessa tapahtuviksi. Näiden seurausvaikutukset jäävät onneksi yleensä paikallisiksi. –Kuivuudesta saimme kokemuksia viime kesänä, kun Keski-Suomessakin alkoivat metsäpalot yleistyä ja kaivot kuivumaan. Vedenjakeluun jouduttiin paikoin perustamaan erillisiä pisteitä, Jäntti sanoo. Ukkosmyrskyjen ja niihin liittyvien tuulien voimasta nähtiin muutama vuosi sitten esimerkki Uuraisten leirintäalueella. –Ukkosmyrskyn uhka on ollut päällä jokaisena kesänä 2010-luvulla ja erilaisiin toimiin on jouduttu monessa säälle alttiissa yleisötilaisuudessa eri puolilla maakuntaamme. Raideliikenteen onnettomuudestakin Keski-Suomessa on kokemusta, samoin kuin räjähdysvaarasta Vihtavuoren räjähdeainetehtaalla. Myös henkilöjoukkoon kohdennettuja väkivallantekoja on nähty esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastolla. –Nämä vaikuttivat riskien toteutumisen todennäköisyyteen ja siten sijoitukseen alueellisella listalla, Jäntti kuvailee. Riskien arviointi tehtiin varautumisen kehittämiseen perustetussa Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa. Ryhmässä on edustus Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Sisä-Suomen poliisista, Keski-Suomen ely-keskuksesta, Keski-Suomen kunnista, puolustusvoimilta, elinkeinoelämän huoltovarmuusorganisaatiosta, Suomen Punaiselta Ristiltä, seurakunnalta, Keski-Suomen liitosta, Ilmasotakoulusta ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Arvioinnin pohjana käytettiin Suomen kansallista riskiarviota 2015 sekä Keski-Suomen maakunnan valmiussuunnitelmaa 2016. Tällä viikolla julkistettu kansallisen riskiarvion päivitys 2018 listaa 20 uhkamallia edellisten lisäksi. –Toki esimerkiksi koko maata koskevalla influenssapandemialla tai maahamme kohdistuvalla sotilaallisella hyökkäyksellä on välitön vaikutus asukkaidemme hyvinvointiin ja palveluihin. Tilanteet ovat kuitenkin tuolloin koko maata koskevia, joten niitä ei erikseen nostettu esille maakuntaa koskevassa alueellisessa arvioinnissa. Pois jättäminen ei tarkoita sitä, ettemmekö varautuisi myös kansallisesti tunnistettuihin uhkiin, Jarkko Jäntti toteaa.