Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Kiinni jääneiden rattijuoppojen määrä kasvoi Jämsässä, vaikka valvontaan käytetty aika väheni – "Syytä olla huolissaan"

Viime vuonna Jämsän teiltä napattiin rattijuoppo 173 kertaa. Vuoteen 2017 verrattuna rattijuopumusten määrä kasvoi 50:llä. Rattijuopot jäävät pääsääntöisesti kiinni poliisin liikennevalvonnassa. Jyväskylän poliisivankilan sulkeminen remontin tieltä toi viime vuonna myös Jämsän kenttäpartiolle kiinniotettujen kuljetustehtäviä, joten valvontaan käytetty aikakin jäi selvästi tavallista vähäisemmäksi. Se, että rattijuopumusten määrä tästä huolimatta kasvoi, on komisario Jari Lindholmin mielestä huolestuttavaa. –Joku saattaa laskea, että eihän se ole kuin yksi rattijuoppo joka toinen päivä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tutkimusten mukaan kiinni jääneiden määrä on vain noin 10 prosenttia kaikista rattijuopoista, Lindholm sanoo. Rattijuopumusten määrän kasvu heijastui myös liikennerikosten kokonaismäärään. Viime vuoden aikana niitä kirjattiin kaikkiaan 751, mikä on 39 enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikenneturvallisuuden vaarantamisia kirjattiin hieman edellisvuotta vähemmän, mutta Lindholmin mielestä tiellä liikkuvien asenteissa on edelleen paljon kehittämisen varaa. Hän nostaa esimerkiksi järjettömät nopeudet ja vaaralliset ohitukset, jotka ovat edelleen arkipäivää. Ysitiellä vilkas rekkaliikenne tekee ohittamisista entistäkin vaarallisempia etenkin talvikeleillä, mutta sekään ei hidasta kaikkia. –Maltti on valttia. On muistettava, että kun on yksin liikkeellä, autossa on oltava kuljettajana, ei matkustajana – eli ei niin, että auto päättää, mihin mennään. Kotihälytystehtäviä edelleen paljon Kaikkiaan poliisilla oli viime vuonna Jämsässä 5 172 hälytystehtävää. 337 kertaa paikalle mentiin pillit päällä. Vuoteen 2017 verrattuna hälytysten kokonaismäärä kasvoi 44 tehtävällä. Kotihälytysten määrä laski kymmenellä prosentilla, mutta siitä huolimatta niitä riitti lähestulkoon vuoden jokaiselle päivälle. Kotihälytystehtäviä kirjattiin viime vuonna kaikkiaan 356. Lindholmin mielestä määrä on vieläkin "käsittämättömän iso". Perheväkivaltaa voi hänen mielestään verrata koulukiusaamiseen, sillä molempiin puuttuminen on edelleen suureksi osaksi lapsenkengissä. Usein on myös kyse pitkäkestoisesta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jota on vaikea nähdä yksittäisen tehtävän aikana. Yksi viranomainen voi vain harvoin tehdä enemmän, kuin "lyödä laastaria avohaavaan". Lindholm arvioi, että nykyistä tehokkaammalle viranomaisten yhteistyölle saattaisi olla tarvetta. Vaikka poliisin resurssit ovat viime kuukausina herättäneet keskustelua, Lindholm toivoo, ettei se vaikuttaisi ihmisten aktiivisuuteen ilmoittaa rikoksista tai miettimään, tuleeko poliisi paikalle. –Jos näkee rikoksen, kannattaa siitä ilmoittaa edelleen mahdollisimman nopeasti, eikä vasta kotoa.