Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Latuverkoston supistaminen on vain jäävuoren huippu yhdyskuntatoimen säästöesityksissä – Tekninen johtaja: "Tässä on tosi kysymyksessä"

Jämsän kaupungille laadittu organisaatioselvitys näyttää laittavan kaupungin teknisen toimen kovan paikan eteen. Selvityksessä esitetään teknisen toimen, ympäristötoimen sekä Vesi ja jäte liikelaitosten yhdistämistä elinvoimatoimialaksi, jonka henkilöstöön kohdistuu yhteensä noin 20 henkilötyövuoden vähentämispaine. –Vahvasti vaikuttaa siltä, että vähennykset kohdistuvat nimenomaan yhdyskuntatoimeen. On ymmärrettävä, että tässä on tosi kysymyksessä, tekninen johtaja Tarja Kuisma sanoo. Kuisma on laatinut tiistaina kokoontuvalle tekniselle lautakunnalle esityksen, jossa listataan keinoja saavuttaa organisaatioselvityksessä asetetut tavoitteet. Henkilöstömäärän vähentäminen toisi noin 900 000 euron säästöt, mutta se ei riitä. Reilun puolen miljoonan säästö saataisiin aikaan toimenpiteillä, joihin kuuluu muun muassa Kaipolan, Koskenpään ja Länkipohjan urheilukenttien sekä Längelmäki-hallin avustuksen lakkauttaminen, latuverkoston supistaminen, satamien ulkoistus markkinaehtoisesti, yksityistieavustusten rankka karsiminen, ei-lakisääteisten väylien hoidon lopetus ja nurmikenttien hoidon tason laskeminen. –Tämä on esitys, ja lautakunta tekee omansa. Varmasti tämä herättää keskustelua, Kuisma sanoo. Säästö yhdessä paikassa on kulu toisessa Yhdyskuntatoimella on runsaasti tehtäviä, jotka on pakko hoitaa. Jos tekijöitä ei ole omasta takaa, on turvauduttava ostopalveluihin. Ajankohtainen esimerkki tästä on väylien talvikunnossapito. Tällä hetkellä kaupungilla on pari, kolme omaa koneyksikköä, jotka pystyvät hoitamaan lumen aurausta. Loput palvelut ostetaan 24 urakoitsijalta, yhtä kokonaisurakkaa lukuun ottamatta tuntitaksalla. –Ne tuntihinnat ovat katteellisia, joten ei siitä mitään säästöä synny, Kuisma ynnää. Yhdyskuntatoimen oman väen vähentämisellä on laajempiakin vaikutuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi kunnallisteknisissä töissä on laskennallisesti 3,5 henkeä. Sen ansiosta kaupunki on pystynyt käyttämään paikallisia urakoitsijoita, sillä kaupungin päästä on ollut osoittaa aina joku työmaille. –Kun omaa henkilöstöä ei ole, on urakat laitettava laajemmin kilpailutukseen. Eivät ne silloin Jämsässä pysy, Kuisma sanoo. Hän muistuttaa, että Jämsän kaltainen seitsemän taajaman kaupunki asettaa jo itsessään omat haasteensa, sillä kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa, katuja ja muuta liikenneverkostoa on hoidettavana ja ylläpidettävänä joka puolella. Entä konserniyhtiöt? Kuismaa kiinnostaa se, miten konserniyhtiöt osallistuvat säästötalkoisiin. Esillä on ollut malli, jossa esimerkiksi Jämsän aluelämmön työnjohtajat ja työntekijät tekisivät tarvittaessa töitä myös Jämsän kaupungille. Vastaavasti jos yhtiöissä tarvitaan esimerkiksi kiinteistöpuolen urakoiden valvontaa, voisi kaupunki myydä niille omia palveluitaan. Kausityöntekijöiden vähennys, työsopimuksen lyhennys. Latuverkoston supistus, hoitotason alennus, hoidon osittainen ulkoistus. Yksityistieavustusten pudottaminen 100 000 euroon nykyisestä 170 000 eurosta. Käyttämättömien kiinteistöjen (lukio, liikuntahalli, kaupungintalo, yksittäiset kiinteistöt) jättäminen kylmilleen tai myynti. Särkijärven kuntotalo pois kaupungilta, pelkät lämmityskulut nyt 40 000 vuodessa. Ei-lakisääteisten väylien hoidon lopetus. Nurmikenttien hoidon tason lasku. Kaipolan, Koskenpään ja Länkipohjan urheilukenttien lakkautus. Längelmäki-halli Oy:n avustuksen lakkautus. Lisätuloja muun muassa näin Vesi liikelaitoksen liittymismaksut vain siirtokelpoisiksi (nykyisin palautus- ja siirtokelpoisia). Pienten metsäpalstojen myynti. Tukipalvelujen myynti.